Musiikkialan avainluvut

Musiikki vaikuttaa yhteiskuntaamme monella tasolla: taloudessa, työllisyydessä, viihtyvyydessä ja hyvinvoinnissa. Tältä sivulta löydät tärkeimmät musiikkialan merkitystä, kehitystä ja vaikuttavuutta kuvaavat luvut.

Musiikkialan kokonaisarvo

vuonna 2022 oli

1,25

miljardia euroa (mrd €)

Lähde: musicfinland.fi

‍ Kokonaisarvoon lasketaan musiikkialan ydinsektorit – elävä musiikki, tekijänoikeudet, äänitteet sekä alan saamat avustukset – 791 M€ sekä musiikkikoulutus, 455 M€ . Musiikkialan arvo kasvoi edellisvuodesta 16 % elävän musiikin kentän elpymisen vuoksi.

Talous

Suomen äänitemarkkinan arvo

Lähde: Suomen äänitemarkkinat - Global Music Report

Digitaalinen myynti on 91 % Suomen äänitemarkkinasta

Summaan sisältyy myynti digitaalisilta alustoilta ja fyysisinä kappaleina sekä äänitteistä maksettavat Gramex-korvaukset.

Lähde: Music Finland: Musiikkialan talous Suomessa 2022

Musiikkikoulutuksen arvo

Suomen musiikkikoulutuksen arvo koostuu ammattillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen, korkeakoulujen, perusopetuksen ja lukion, taiteen perusopetuksen, vapaan sivistystyön ja musiikkikoulutuksen muun liiketoiminnan arvojen perusteella.

Vuoteen 2019 verrattuna alan liikevaihto putosi jopa 70 %.

Lähde: LiveFin: Elävän musiikin toimialatutkimus 2021

Elävän musiikin yksityissektorin liikevaihto

Arviossa ovat mukana keikka- ja konserttipaikat, rytmimusiikkia ja klassista musiikkia sisältävät festivaalit, tanssilavat, suurkonsertit ja laivat.

Musiikin vienti

vuonna 2022 oli yhteensä

130,6

miljoonaa euroa

Lähde: Music Finland

‍ Musiikkiviennin kokonaisarvo nousi 40 prosenttia koronavuodesta 2021.

Kansainvälisyys

Talous

suosituin striimausalusta Suomessa

Lähde: Digital Music in the Nordics 2022

91 % suomalaisista kuuntelee musiikkia suoratoistoalustoilta

Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta striimaa musiikkia. Selvästi suostiuimpia alustoja ovat YouTube ja Spotify.

Kuuntelu ja käyttö

Tutkimus

Autoradio

Suosituin väline musiikin kuunteluun

Lähde: Musiikin kuuntelu Suomessa 2023

Musiikkia kuunnellaan yhä enemmän puhelimella

Radiolaite autossa on suosituin musiikin kuuntelun väline. Puhelimen kautta musiikkia kuuntelee jopa 89 % 13-18-vuotiaista.

Musiikkialan työllisyys

arviolta

30 000

suomalaista

Lähde: Musicfinland.fi

‍ Elävä musiikki työllistää yli 17 000 henkeä. Freelance-muusikoita on Suomessa noin 3000 ja musiikkikoulutuksen parissa työskenteleviä noin 3 800.

Ala yhteiskunnassa

Ammattilaiset

musiikkialan taiteilijoista on miehiä

Lähde: Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore - Taiteilijana Suomessa: ammattitaiteilijat Suomessa vuonna 2019.

Musiikkialan taiteilija Suomessa

59 prosenttia Suomen musiikkialan taiteilijoista on miehiä ja 41 prosenttia naisia, kertoo Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tutkimus.

Keikat ja konsertit

Musiikin vaikutukset

92 %

kokee elävän musiikin lisäävän hyvinvointiaan

Lähde: Festivaali- ja venuebarometri 2020

Musiikkifestivaalit lisäävät osallistujiensa hyvinvointia ja työkykyä

Musiikin merkitys festivaalikävijöille on suuri.

Keikat ja konsertit

Musiikin vaikutukset

91 %

15–18-vuotiaista kertoo käyvänsä elävän musiikin tapahtumissa.

Lähde: LiveFin: Juurista latvoille - Nuoret & elävä musiikki 2020

Nuoret ja elävä musiikki

Keikoilla käyviä nuoria on suhteessa eniten keskikokoisessa kaupungissa asuvissa. Keikoilla käymättömiä on suhteessa eniten suurkaupunkien ja maaseudun nuorissa.

Koulutus

84 500

suomalaislasta ja -nuorta opiskelee musiikkia

Lähde: SML:n jäsenkysely 2023

84 500 lasta ja nuorta opiskelee musiikkioppilaitoksessa tai musiikin varhaiskasvatuksessa

Suomen Musiikkioppilaitosten liiton mukaan musiikin oppilaitoksissa opiskelee noin 62 000 oppilasta ja musiikin varhaiskasvatuksessa noin 22 500 lasta.

musiikkialan taiteilijoista on yrittäjiä

Lähde: Taiteen ja kulttuurin barometri

Musiikkialan taiteilijoiden työmarkkina-asema

Musiikkialalla työskentelevistä taiteilijoissa on reilusti enemmän yrittäjiä ja freelancereita, kuin väestössä keskimäärin.

Ala yhteiskunnassa

Musiikin vaikutukset

89 %

suomalaista pitää musiikkia ainakin jossain määrin itselleen tärkeänä

Lähde: Teosto ja IFPI - Musiikkituottajat: Musiikinkuuntelu Suomessa 2023

Musiikki edistää suomalaisten terveyttä

Erityisen tärkeää musiikki on useimmin 16-18 vuoden iässä, yksinasuville, vaikeassa elämäntilanteessa oleville sekä harvinaisempien ja taidemusiikkityylien harrastajille.

on kokenut epäasiallista käytöstä

Lähde: Kysely yhdenvertaisuudesta musiikkialalla

Yhdenvertaisuus musiikkialalla

Epäasiallista käytöstä kokevat erityisesti naiset, muunsukupuoliset sekä nuoret.

Suosituimmat musiikkigenret Suomessa

Pop

on suosituinta musiikkia

Lähde: Musiikin kuuntelu Suomessa 2023

‍ Suomalaisista on tullut kaikkiruokaisempi popkansa 10 vuodessa. Modernisoitunut, popahtavammaksi laajentunut iskelmä on tehnyt genreistä kaikkein huikeimman suosion nousun.

Kuuntelu ja käyttö

BESSin Ram Pam Pam -kappaleen soittokerrat radioissa, televisioissa ja live-esityksissä

Lähde: Teosto.fi - Soitetuimmat kappaleet Suomessa 2022

Soitetuimmat kappaleet 2022

BESSin esittämä Ram Pam Pam keräsi Teostolle vuonna 2022 ilmoitettujen esitystietojen mukaan yhteensä 8357 soittokertaa radiosta, tv:stä ja elävän musiikin esityksistä. Ram Pam Pam oli myös Suomen Spotifyn ja YouTuben ykkönen.

Ylen radiokanavien vuonna 2022 soittamasta musiikista oli kotimaista.

Lähde: Teosto - Kotimainen musiikki soi vuonna 2022 eniten Ylen maakuntaradioissa ja elävän musiikin tapahtumissa

Yleisradion radiokanavien kotimaisuusaste 2022

Erityisesti maakuntaradio erottuu edukseen, sillä jopa 55,8 prosenttia sen soittamasta musiikista on kotimaista. Vuonna 2021 Ylen radiokanavien kotimaisuusaste oli 44,5 prosenttia.