Musiikki edistää suomalaisten terveyttä

Musiikki on suomalaisille poikkeuksellisen tärkeä osa elämää: jopa 91 prosenttia pitää musiikkia erittäin tai jokseenkin tärkeänä, kertoo Musiikinkuuntelu Suomessa 2026 -tutkimus. Musiikin koetaan tuovan iloa, elämyksiä ja yhteyttä muihin ihmisiin.

Musiikkituottajat – IFPI Finlandin ja Teoston Musiikinkuuntelu Suomessa 2026 -tutkimuksen mukaan 51 prosenttia suomalaisista pitää musiikkia erittäin tärkeänä ja 40 prosenttia jokseenkin tärkeänä itselleen. Musiikista saa merkittävästi iloa elämäänsä 85 prosenttia suomalaisista, ja 76 prosenttia kokee sen tarjoavan syviä elämyksiä. Ainoastaan yhdelle prosentille musiikki ei ole lainkaan tärkeää.

Musiikista tukea, seuraa, yhteisöllisyyttä ja omaa identiteettiä

Musiikin merkitys korostuu erityisesti epävarmoina aikoina. Peräti 71 prosenttia suomalaisista kertoo musiikin olevan erityisen tärkeää silloin, kun elämässä on vaikeaa. Musiikista saa myös seuraa: 77 prosenttia kertoo, että musiikki pitää heille seuraa kun he ovat yksin ja 61 prosenttia täyttää musiikilla tyhjiä hetkiä.

Suomalaiset kokevat musiikin yhteisöllisenä voimana, eikä erottelevana tekijänä. Lähes 60 prosenttia kertoo musiikkimaun yhdistävän heitä muihin ihmisiin, ja yli puolet tuntee yhteyttä samoista artisteista tai kappaleista pitäviin. Musiikilla on myös konkreettinen vaikutus ihmisten välisiin suhteisiin. Lähes puolet suomalaisista kertoo saaneensa uusia tuttavuuksia tilanteissa, joissa on kuunneltu musiikkia.

Musiikilla on tärkeä rooli myös oman identiteetin rakentumisessa. 59 prosenttia suomalaisista kokee, että musiikkimaku on osa omaa persoonallisuutta, joka tekee heistä erottuvan oman itsensä. Musiikki näyttäytyy suomalaisille samalla tavalla identiteettitekijänä kuin harrastukset. Erityisen vahvaa tämä on 19-25-vuotiailla (66 %) ja 26-35-vuotiailla (67 %).

Muutaman vuoden takaisessa Musiikinkuuntelu Suomessa 2023 -tutkimuksessa kysyttiin tarkemmin syitä siihen, miksi musiikki on suomalaisille tärkeää. Tuloksissa näkyivät vahvasti samat merkitykset vastaajien keskuudessa: musiikin tuoma ilo ja elämykset, seura, yhteisöllisyys sekä tuki vaikeiden aikojen keskellä.

Musiikin monipuoliset vaikutukset terveyteen

Maailmassa ei tunneta yhtään kulttuuria, jossa musiikki ei muodossa tai toisessa esiintyisi. Musiikin on todettu muun muassa lievittävän jännitystä sekä kipuja ja sitä pidetään tärkeänä osana kuntoutumista ja toipumista. Musiikkia käytetään myös tehokkaasti tunteiden säätelyyn ja sen on myös todettu kehittävän lasten aivojen kehittymistä.

Musiikin vaikutukset terveyteen ovat Jyväskylän yliopiston professori Jaakko Erkkilän mukaan jopa merkityksellisempiä kuin luullaan (TeoStory 2014: Musiikin vaikutukset ovat merkittävämpiä kuin mitä yleisesti luullaan – Teosto. Erkkilä listasi artikkelissaan muutaman merkittävän suomalaisen alan tuloksen.

• Suvi Saarikallion tutkimukseen perustuen havaittiin, että nuoret käyttävät musiikkia monipuolisesti tunteiden säätelyyn ja että musiikki on monelle nuorelle varsin merkityksellinen kasvun, kehittymisen ja emotionaalisen säätelyn tuki. Tutustu Saarikallion julkaisuihin.
• Petri Toiviaisen tutkimusryhmä osoitti fMRI-kuvaukseen perustuvassa tutkimuksessa kuunneltavan musiikin aktivoivan erittäin laajasti eri aivoalueita. Tutkimuksessa havaittiin muun muassa, että vaikka ihminen ei liiku, musiikki aktivoi myös kuuntelutilanteessa aivojen motorisia alueita. Tutustu Toiviaisen julkaisuihin.
• Tuomas Eerolan tutkimuksen mukaan jo vauvaikäiset reagoivat selvästi musiikkiin sekä ilmein että kehollisin liikkein. Orastavan persoonallisuuden piirteitä voidaan havaita musiikillisen liikkeen perusteella jo vauvaikäisenä. Tutustu Eerolan julkaisuihin.
• Minna Huotilaisen ja Mari Tervaniemen tutkimukset ovat osoittaneet, kuinka varhainen musiikkiharrastus kehittää tiettyjä aivojen osa-alueita. On havaittu eroja myös muusikkojen ja ei-muusikkojen aivotoiminnoissa musiikillisen harjaantumisen seurauksena. Tutustu Tervaniemen ja Huotilaisen julkaisuihin.
• Teppo Särkämön tutkimusryhmä osoitti, että kun aivohalvauksen saanut henkilö kuuntelee säännöllisesti omaa mielimusiikkiaan, tapahtuu tietyillä kognitiivisilla ja emotionaalilla osa-alueilla suotuisaa toipumista. Tutustu Särkämön julkaisuihin.
• Jaakko Erkkilän tutkimusryhmän mukaan masennuspotilaiden hoitovaste kaksinkertaistuu, masennus ja ahdistus lievenevät ja yleinen toimintakyky paranee, kun hoitoon yhdistetään vapaaseen improvisaatioon perustuva musiikkiterapia. Tutustu Erkkilän julkaisuihin.

Musiikki voi auttaa kivunlievityksessä ja aivojen kuntoutumisessa

Lääkärilehden artikkelissa Musiikki-interventiot kivun hoidon osana (Anni Pitkäniemi, Aleksi J. Sihvonen, Teppo Särkämö ja Seppo Soinila 2020) kerrotaan useista lääketieteellisistä tutkimustuloksista musiikin vaikutuksista kivun hoidossa. Musiikin on havaittu tukevan esimerkiksi toimenpiteen jälkeisen, kroonisen tai syöpään liittyvän kivun hoitoa.

Artikkelissa arvellaan, että musiikki on edullinen, laajasti ja helposti saatavilla oleva sekä yksilöitävissä oleva hoidon elementti: lääkehoidon tarvetta vähentävät hoitokeinot minimoivat myös haittavaikutusten riskiä ja taloudellisia kuluja. 

Duodecim-lehden artikkelissa Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa (Aleksi J. Sihvonen, Vera Leo, Teppo Särkämö ja Seppo Soinila 2014) todetaan, että musiikin kuuntelun lisääminen Parkinson- ja aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa tehostaa motoriikan säätelyä sekä nopeuttaa aivohalvauksen jälkeisen puhehäiriön ja kognitiivisten vaurioiden paranemista. Musiikin todetaan myös vähentävän dementiapotilaiden käytöshäiriöitä. Vaikutuksen arvellaan perustuvan fysiologisen stressin ja masennuksen vähenemiseen, motoriikan tahdistukseen, aivojen rakenteelliseen muovautumiseen sekä dopamiinivälitteisen mesolimbisen järjestelmän aktivoitumiseen.

Lue koko julkaisu: https://www.teosto.fi/wp-content/uploads/2026/10/Musiikinkuuntelu-Suomessa-2026-Teosto-IFPI.pdf