Kuuntelu ja käyttö

Suosituimmat musiikkigenret Suomessa

Teoston ja Musiikkituottajat ry:n Musiikinkuuntelu Suomessa 2020 -tutkimuksen mukaan musiikin kuuntelutavat muuttuvat erityisen nopeasti nuorempien ikäluokkien 13–15, 16–18 ja 19–25 välillä.

Tutkimuksen mukaan suosituimmat musiikkigenret suomalaisten keskuudessa (vastaukset kysymykseen ”pitää musiikista paljon”) ovat 1970–90-lukujen hard rock tai metallimusiikki (30 %), 1970–90-lukujen suomalainen rock (25 %) ja 1970–90-lukujen suomalainen iskelmä.

Pitää musiikkityylistä paljon

  1. Hard rock/metallimusiikki 1970–1990 –luku 30 %
  2. Suomalainen 1970–90 -lukujen rock 25 %
  3. Suomalainen 1970–90 -lukujen iskelmä 21 %
  4. 1950–60 -lukujen rock – ja pop 21 %
  5. 1970–90 -lukujen progressiivinen rock 19 %
  6. Suomalainen 1970–90 -lukujen listapop 18 %
  7. Vanha suomalainen tanssimusiikki 16 %
  8. 1970–90 -lukujen soul/funk/disco 16 %
  9. Uusi suomalainen listapop 15 %
  10. Uusi metallimusiikki 14 %
  11. Klassinen musiikki/nykymusiikki 14 %
  12. Uusi suomalainen iskelmä 14 %
  13. Uusi englanninkielinen listapop 14 %
  14. Uusi englanninkielinen rock 13 %
  15. Jazzmusiikki 10 %
  16. Uusi suomalainen rock 9 %
  17. Uusi englanninkielinen hip hop/rap 9 %
  18. Ulkomainen viihde ja iskelmämusiikki 8 %
  19. Uusi suomalainen hip hop/rap 7 %
  20. Kansanmusiikki ja etnomusiikki 5 %

Suomalaisten musiikkimaun muodostumiseen vaikuttaa moni asia. Oman persoonallisuuden lisäksi median sekä Ihmissuhteiden (vanhempien, kavereiden ja seurustelukumppanien) vaikutus musiikkimakuun on huomattavan suuri.

Mitkä asiat ovat vaikuttaneet eniten oman musiikkimakuni muodostumiseen?

  • Oma persoonallisuus ja temperamentti 56 %
  • Teini-ikäisenä suosiossa ollut musiikkityyli 50 %
  • Radio-ohjelmat 40 %
  • Kaverieni kuuntelema musiikki 39 %
  • Artistit, jotka ovat olleet kiinnostavia henkilöinä 32 %
  • Televisio-ohjelmat 32 %
  • YouTuben musiikkivideot 30 %
  • Elävän musiikin konsertit 29 %
  • Vanhempieni kuuntelema musiikki 22 %
  • Valmiit soittolistat (esim. Spotify) 18 %
  • Striimauspalveluiden (esim. Spotify) haut 16 %
  • Äänitteiden keräileminen 15 %
  • Seurustelukumppanini suosikkimusiikki 15 %
  • Musiikkilehdet/musiikin verkkojulkaisut 12 %
  • Oma soittoharrastukseni 11 %
    Lähde: Musiikin kuuntelu Suomessa 2021

Median vaikutusta arvioitaessa mediat vaihtelevat ikäryhmittäin.

  • Yli 56-vuotiailla musiikkimakuun vaikuttaa eniten radion kuuntelu. Myös television vaikutus tässä ikäryhmässä on suuri.
  • Alle 25-vuotiailla vaikuttava tekijä ovat YouTuben musiikkivideot sekä kavereiden kuuntelema musiikki. Myös vanhempien kuuntelema musiikki vaikuttaa vahvasti alle 18-vuotiailla (42 %).

Eri genreissä musiikkmaku näyttäisi muodostuvan hieman eri tavalla.

  • Oma luonne ja temperamentti vaikuttavat makuun erityisesti metallin, progen, klassisen ja jazz-musiikin kuuntelijoilla.
  • Kiinnostavat artistit vaikuttavat makuun erityisesti hiphop/rapin ja popin kuuntelijoilla.
  • Oma soittoharrastus vaikuttaa makuun erityisesti jazzin, progen ja klassisen kuuntelijoilla.

Rock on myös festivaalikävijöiden suosikkigenre – nuorten maku alkaa keskittyä hiphopiin ja poppiin

Taideyliopiston tuottaman festivaalibarometrin 2020  mukaan rock, pop ja rap / hip-hop ovat festivaalikävijöiden suosikkigenret, mikä heijasteli myös kyselyyn osallistuneiden festivaalien ohjelmistoa. Muutokset vuoteen 2018 verrattuna ovat pieniä – paitsi iskelmän kohdalla, jonka suosio nousi kolme sijaa. Vielä vuonna 2014 iskelmä oli vasta sijalla 15 ja nyt sijoitus oli yhdeksäs. Iskelmän suosiota voi selittää iskelmägenren määrityksen muutos 2010-luvulta alkaen. Esimerkiksi Iskelmä-festivaali, Iskelmä radio ja Vain elämää -ohjelmasarja ovat muuttanet iskelmän määritystä koko ajan popimpaan suuntaan. Erityisesti iskelmän suosio on kasvanut nuorten joukossa.

Nuorten musiikkimaku on alkanut keskittyä festivaalibarometrin mukaan hyvin voimakkaasti rap / hip-hopiin ja poppiin. Sen sijaan vanhempien vastaajien ykkössuosikki, rock, on menettänyt kiinnostavuutensa nuorimpien joukossa. Osittain rockin suosion laskua voi selittää toki myös se, että nuoret saattavat määritellä sen eri tavalla kuin vanhemmat. 18 vuotta täyttäneillä musiikkimieltymykset eivät ole niin voimakkaita kuin nuoremmilla.

Lue koko julkaisu: https://www.teosto.fi/musiikinkuuntelu-suomessa-2020-tutkimuksen-tulokset-kertovat-artistien-paikat-suomalaisten-mielissa/

Jaa avainluku:
Lue julkaisu: Musiikin kuuntelu Suomessa 2020