Suosituimmat musiikkigenret Suomessa

Teoston ja Musiikkituottajat ry:n Musiikinkuuntelu Suomessa 2023 -tutkimuksen mukaan musiikin kuuntelutavat muuttuvat erityisen nopeasti nuorempien ikäluokkien 13–15, 16–18 ja 19–25 välillä. Suomalaisista on tullut kaikkiruokaisempi popkansa 10 vuodessa. Modernisoitunut, popahtavammaksi laajentunut iskelmä on tehnyt genreistä kaikkein huikeimman suosion nousun. 5–10 vuotta sitten suomalaisilla oli tiukempia tyyli- ja genrerajoja omassa musiikkimaussaan ainakin siinä mielessä, millaista musiikkia oli ainakin joskus kiva kuunnella.

Tutkimuksen mukaan suosituimmat musiikkigenret suomalaisten keskuudessa (vastaukset kysymykseen ”Mikä musiikkityyli on sinulle erittäin mieluinen?”) ovat suomenkielinen pop (24 %), metalli / hard rock (22 %) ja perinteinen rock (22 %). Genreistä kymmenessä vuodessa suurimman, noin 10 prosentin nousun teki suomenkielinen iskelmä (20 %). Vielä vuonna 2020 lista oli toisenlainen: Musiikinkuuntelu Suomessa 2020 -tutkimuksessa suomalaisten suosituimmat musiikkityylit olivat 1970–90-lukujen hard rock tai metallimusiikki (30 %), 1970–90-lukujen suomalainen rock (25 %) ja 1970–90-lukujen suomalainen iskelmä.

Pop on festivaalikävijöiden suosikkigenre – nuorten maku alkaa keskittyä hiphopiin ja poppiin

Taideyliopiston tuottaman festivaalibarometrin 2022 mukaan pop, rock ja rap / hip-hop ovat festivaalikävijöiden suosikkigenret, mikä heijasteli myös kyselyyn osallistuneiden festivaalien ohjelmistoa. Vuoteen 2020 verrattuna pop ohitti rockin festivaalikävijöiden suosikkigenrenä.

Nuorten musiikkimaku eroaa merkittävästi aikuisten mausta. Alle 18-vuotiaiden vastaajien musiikkimaku keskittyy voimakkaasti poppiin ja rap / hip-hoppiin. Sen sijaan vanhempien vastaajien toiseksi suosituin genre, rock, ei kiinnosta nuoria yhtä paljon. Osittain rockin heikkoa suosiota voi selittää myös se, että nuoret saattavat määritellä sen eri tavalla kuin vanhemmat. Sama saattaa päteä maailmanmusiikkiin, jonka suosio alle 18-vuotiailla on yllättävän korkea. 18 vuotta täyttäneillä musiikkimieltymykset eivät ole niin voimakkaita kuin nuoremmilla.

Musiikkimakuun vaikuttaa oma persoonallisuus, media, ikä ja ihmissuhteet

Musiikinkuuntelu Suomessa 2021 -tutkimuksen mukaan suomalaisten musiikkimaun muodostumiseen vaikuttaa moni asia. Oman persoonallisuuden lisäksi median sekä Ihmissuhteiden (vanhempien, kavereiden ja seurustelukumppanien) vaikutus musiikkimakuun on huomattavan suuri.

Mitkä asiat ovat vaikuttaneet eniten oman musiikkimakuni muodostumiseen?

• Oma persoonallisuus ja temperamentti 56 %
• Teini-ikäisenä suosiossa ollut musiikkityyli 50 %
• Radio-ohjelmat 40 %
• Kaverieni kuuntelema musiikki 39 %
• Artistit, jotka ovat olleet kiinnostavia henkilöinä 32 %
• Televisio-ohjelmat 32 %
• YouTuben musiikkivideot 30 %
• Elävän musiikin konsertit 29 %
• Vanhempieni kuuntelema musiikki 22 %
• Valmiit soittolistat (esim. Spotify) 18 %
• Striimauspalveluiden (esim. Spotify) haut 16 %
• Äänitteiden keräileminen 15 %
• Seurustelukumppanini suosikkimusiikki 15 %
• Musiikkilehdet/musiikin verkkojulkaisut 12 %
• Oma soittoharrastukseni 11 %

Median vaikutusta arvioitaessa mediat vaihtelevat ikäryhmittäin.

• Yli 56-vuotiailla musiikkimakuun vaikuttaa eniten radion kuuntelu. Myös television vaikutus tässä ikäryhmässä on suuri.
• Alle 25-vuotiailla vaikuttava tekijä ovat YouTuben musiikkivideot sekä kavereiden kuuntelema musiikki. Myös vanhempien kuuntelema musiikki vaikuttaa vahvasti alle 18-vuotiailla (42 %).

Eri genreissä musiikkimaku näyttäisi muodostuvan hieman eri tavalla.

• Oma luonne ja temperamentti vaikuttavat makuun erityisesti metallin, progen, klassisen ja jazz-musiikin kuuntelijoilla.
• Kiinnostavat artistit vaikuttavat makuun erityisesti hiphop/rapin ja popin kuuntelijoilla.
• Oma soittoharrastus vaikuttaa makuun erityisesti jazzin, progen ja klassisen kuuntelijoilla.

Lue koko julkaisu: https://www.teosto.fi/wp-content/uploads/2023/10/Musiikinkuuntelu-Suomessa-2023-tutkimusraportti.pdf