Suosituimmat musiikkigenret Suomessa

Teoston ja Musiikkituottajat ry:n Musiikinkuuntelu Suomessa 2023 -tutkimuksessa suomenkielinen pop ohitti suomalaisten musiikkimieltymyksissä useita vuosia kärkipaikkaa pitäneiden perinteisen rockin sekä metallin / hard rockin. Vuoden 2025 tutkimuksessa suomenkielinen pop on edelleen selvästi suomalaisten suosituin musiikkityyli.

Nousua on havaittavissa myös perinteisen rockin, iskelmän sekä metallin ja hard rockin suosiossa. Uutena genrenä tutkimuksessa mainitaan gospel-musiikki, jota pitää mieluisana tai erittäin mieluisana 13 prosenttia vastaajista.

Tutkimuksen mukaan suosituimmat musiikkigenret suomalaisten keskuudessa (vastaukset kysymykseen ”Mikä musiikkityyli on sinulle mieluinen tai erittäin mieluinen?”) ovat suomenkielinen pop (76 %), perinteinen rock (72 %), englanninkielinen pop (68 %) ja metalli / hard rock (62 %). Viidenneksi suosituinta musiikkia on iskelmä (61 %).

Vielä vuonna 2020 lista oli toisenlainen: Musiikinkuuntelu Suomessa 2020 -tutkimuksessa suomalaisten suosituimmat musiikkityylit olivat 1970–90-lukujen hard rock tai metallimusiikki, 1970–90-lukujen suomalainen rock ja 1970–90-lukujen suomalainen iskelmä.

Alle 25-vuotiaiden musiikkimaku on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 suosituimpia musiikkityylejä olivat EDM, perinteinen rock sekä suomen- ja englanninkielinen pop ja metalli. Vuonna 2025 kolmen kärkenä ovat hiphop/rap, suomen- ja englanninkielinen pop ja iskelmä sekä metalli ja perinteinen rock.

Pop on festivaalikävijöiden suosikkigenre – nuorten maku alkaa keskittyä hiphopiin ja poppiin

Taideyliopiston tuottaman festivaalibarometrin 2022 mukaan pop, rock ja rap / hip-hop ovat festivaalikävijöiden suosikkigenret, mikä heijasteli myös kyselyyn osallistuneiden festivaalien ohjelmistoa. Vuoteen 2020 verrattuna pop ohitti rockin festivaalikävijöiden suosikkigenrenä.

Nuorten musiikkimaku eroaa merkittävästi aikuisten mausta. Alle 18-vuotiaiden vastaajien musiikkimaku keskittyy voimakkaasti poppiin ja rap / hip-hoppiin. Sen sijaan vanhempien vastaajien toiseksi suosituin genre, rock, ei kiinnosta nuoria yhtä paljon. Osittain rockin heikkoa suosiota voi selittää myös se, että nuoret saattavat määritellä sen eri tavalla kuin vanhemmat. Sama saattaa päteä maailmanmusiikkiin, jonka suosio alle 18-vuotiailla on yllättävän korkea. 18 vuotta täyttäneillä musiikkimieltymykset eivät ole niin voimakkaita kuin nuoremmilla.

Musiikkimakuun vaikuttaa oma persoonallisuus, media, ikä ja ihmissuhteet

Musiikinkuuntelu Suomessa 2021 -tutkimuksen mukaan suomalaisten musiikkimaun muodostumiseen vaikuttaa moni asia. Oman persoonallisuuden lisäksi median sekä Ihmissuhteiden (vanhempien, kavereiden ja seurustelukumppanien) vaikutus musiikkimakuun on huomattavan suuri.

Mitkä asiat ovat vaikuttaneet eniten oman musiikkimakuni muodostumiseen?

• Oma persoonallisuus ja temperamentti 56 %
• Teini-ikäisenä suosiossa ollut musiikkityyli 50 %
• Radio-ohjelmat 40 %
• Kaverieni kuuntelema musiikki 39 %
• Artistit, jotka ovat olleet kiinnostavia henkilöinä 32 %
• Televisio-ohjelmat 32 %
• YouTuben musiikkivideot 30 %
• Elävän musiikin konsertit 29 %
• Vanhempieni kuuntelema musiikki 22 %
• Valmiit soittolistat (esim. Spotify) 18 %
• Striimauspalveluiden (esim. Spotify) haut 16 %
• Äänitteiden keräileminen 15 %
• Seurustelukumppanini suosikkimusiikki 15 %
• Musiikkilehdet/musiikin verkkojulkaisut 12 %
• Oma soittoharrastukseni 11 %

Median vaikutusta arvioitaessa mediat vaihtelevat ikäryhmittäin.

• Yli 56-vuotiailla musiikkimakuun vaikuttaa eniten radion kuuntelu. Myös television vaikutus tässä ikäryhmässä on suuri.
• Alle 25-vuotiailla vaikuttava tekijä ovat YouTuben musiikkivideot sekä kavereiden kuuntelema musiikki. Myös vanhempien kuuntelema musiikki vaikuttaa vahvasti alle 18-vuotiailla (42 %).

Eri genreissä musiikkimaku näyttäisi muodostuvan hieman eri tavalla.

• Oma luonne ja temperamentti vaikuttavat makuun erityisesti metallin, progen, klassisen ja jazz-musiikin kuuntelijoilla.
• Kiinnostavat artistit vaikuttavat makuun erityisesti hiphop/rapin ja popin kuuntelijoilla.
• Oma soittoharrastus vaikuttaa makuun erityisesti jazzin, progen ja klassisen kuuntelijoilla.

Lue koko julkaisu: https://www.teosto.fi/wp-content/uploads/2025/09/Musiikinkuuntelu-Suomessa-2025-IFPI-Teosto.pdf