Musiikilla on merkitystä

Maanantaina 11.5. järjestetyssä Yhdenvertainen musiikkiala 2040 -tapahtumassa alan toimijat esittelivät yhdenvertaisuustoimenpiteitä ohjaavan vision sekä muutospolkuja.

👉 Raportin merkittävin yksittäinen ratkaisu on alan itsesäätelevän toimielimen perustaminen, jonka ...tehtäviin kuuluisi yhdenvertaisuustoimenpiteiden omistaminen, raportointivelvoitteen luominen, siihen perustuvan rahoituksen kanavoiminen sekä puuttuminen ongelmatilanteisiin.

👉 Raportissa korostetaan myös panostuksia sekä musiikin peruskoulutukseen että harrastus- ja valmennusohjelmiin.

👉 Näiden lisäksi suositellaan parannuksia työhyvinvointiin, alaa koskevan tiedon saavutettavuuteen ja rekrytointikäytäntöjen parantamiseen. Konkreettinen esimerkki on laajamittainen positiivisen erityiskohtelun käytäntöjen jalkauttaminen alalle kattojärjestöjen avustuksella.

👉 Tilaisuudessa esitetyssä tulevaisuusvisiossa vuodelle 2040 musiikkialasta tehdään houkuttelevampi panostuksilla monimuotoisuuteen ja hyvinvointiin. Näiden johdosta ala kasvaa ja kansainvälistyy sekä sen arvo kaksinkertaistuu kolmeen miljardiin euroon.

Tapahtumassa julkaistut materiaalit ovat syntyneet Aalto-yliopiston väitöstutkijan Tomi Rantasen koordinoimassa Equal Futures in Music 2026 -transitioareenassa, jossa tarkasteltiin musiikkialan tulevaisuutta 15 vuoden aikajänteellä.

Lue lisää: Musiikkiala.fi ▶ Uutiset ja julkaisut

Kattava joukko merkittävimpiä suomalaisen musiikkialan toimijoita ja organisaatioita julkaisivat tänään yhteiset tavoitteet seuraavalle vaalikaudelle 2027–2031.

👉 Tavoitteissa keskitytään mm. kulttuurirahoitukseen, kulttuurihyvinvointiin ja alueelliseen saavutettavuuteen, ...nuorten ja lasten musiikkikoulutukseen, tekijänoikeuksiin ja tekoälyyn, markkinan kasvuun ja vientiin sekä sosiaaliturvaan ja työehtoihin.

Tavoitteet löytyvät kokonaisuudessaan Musiikkiala.fi-sivustolta ja ne ovat laatineet yhdessä Gramex, GT Musiikkiluvat, IndieCo, LiveFIN, Music Manager’s Forum Finland, Music Finland, Musiikin edistämissäätiö, Musiikkituottajat IFPI, Muusikkojen liitto, Sulasol, Suomen Jazzliitto, Suomen konservatorioliitto, Suomen musiikinopettajien liitto, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat, Suomen Musiikkineuvosto, Suomen musiikkioppilaitosten liitto, Suomen Sinfoniaorkesterit, Suomen Säveltäjät, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia sekä Teosto.

Lue tavoitteet: Musiikkiala.fi ▶ Uutiset ja julkaisut

@gramexfin @musiikkiluvat.fi @indieco_ry @livefinry @mmffinland @musicfinland @ifpifinland @muusikkojenliitto @sulasol.fi @suomenjazzliitto @konservatorioliitto @smlverkossa @suomen_musiikintekijat @musakustantajat @musiikkineuvosto @sinfoniaorkesterit @finnishcomposers @sibeliusacademy @teostoofficial

Yhdenvertainen musiikkiala 2040 -tapahtumassa keskustellaan musiikkialan tulevaisuudesta ja mahdollisuuksista nopeuttaa sen yhdenvertaistumista.

👉 Aalto-yliopistossa aiemmin järjestetty Equal Futures in Music 2026 -transitioareena kokosi musiikkialan toimijoita yhteisluomaan alalle ...yhdenvertaisuustoimenpiteitä. Hankkeen loppuraportti ja 2040-visio julkaistaan Musiikkitalolla maanantaina 11.5.

👉 Suomen yhdenvertainen musiikkiala 2040 -raportti avaa alan ongelmia ja toimenpiteitä muutoksen vauhdittamiseksi.

👉 Raportin ja tulevaisuusvision julkaisun lisäksi tapahtuman ohjelmassa on paneelikeskustelu, johon osallistuvat Maija Vilkkumaa, Jonas Olsson, Nasima Razmyar, Tapio Hakanen ja Tommi Saarikivi.

👉 Hanke on Aalto-yliopiston muotoilun tutkimuksen väitöstutkija Tomi Rantasen järjestämä ja koordinoima. Raportin ja tapahtuman ovat tuottaneet yhteistyössä Aalto-yliopisto, Asla Jo, Gramex, Mimmi Label, Music Finland, Musiikin edistämissäätiö, Musiikkituottajat – IFPI Finland, Muusikkojen liitto, SheSaid.so Finland, Suomen musiikintekijät, Suomen musiikkikustantajat, Tavastia, TAVATA, Tomi Creative ja Teosto.

Tilaisuus järjestetään Musiikkitalon terassilämpiössä 11.5. Tapahtuma on maksuton ja siitä on tarjolla myös livestriimi.

Lue lisää: Musiikkiala.fi ▶ Uutiset ja julkaisut

@aaltouniversity @asla.jo @gramexfin @mimmilabel @musicfinland @ifpifinland @muusikkojenliitto @shesaidso.finland @suomen_musiikintekijat @musakustantajat @tavastiaklubi @tavatary @tomi.beach @teostoofficial

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen vuosittain julkaisema Taiteen ja kulttuurin barometri keskittyy tänä vuonna taiteilijoiden kansainväliseen toimintaan.

👉 Aktiivisimpia ulkomailla työskentelijöitä olivat kyselyn perusteella musiikkialan taiteilijat. Musiikkialan ...taitelijat saivat myös muita vastaajaryhmiä useammin tuloja ulkomailta, heillä oli useammin ulkomailla sijaitseva edustaja ja he saivat useimmin ulkomaista mediahuomiota.

👉 Ulkomailta tuloja saaneista musiikkialan taiteilijoista tekijänkorvauksia sai 60 %, työkorvausta tai palkkiota 44 %, tuloja omasta yrityksestä 28 %, palkkaa 23 % ja apurahoja 9 %.

👉 Kansainvälinen toiminta nähdään taiteilijoiden keskuudessa sekä mahdollisuutena että osin välttämättömyytenä toimeentulon ja taiteellisen työn jatkuvuuden turvaamiseksi.

👉 Kyselyn perusteella kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii nykyistä vahvempia ja pitkäjänteisempiä rahoitus- ja tukirakenteita.

Cupore toteuttaa barometria yhteistyössä Taide- ja kulttuurivirasto Kuvin kanssa.

Lue lisää: Musiikkiala.fi ▶ Uutiset ja julkaisut

@cuporefi

Teoston tuoreessa yritysten taustamusiikkitutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa laajasti myös kuntien, hyvinvointialueiden ja seurakuntien musiikinkäyttöä. Kyselyn perusteella musiikilla on merkittävä rooli paitsi yritysten asiakaskokemuksessa myös hyvinvoinnin, hoivan, kasvatuksen... ja yhteisöllisyyden tukena. Yleisin taustamusiikin lähde on yhä radio.

👉 76 prosenttia yrityksistä pitää taustamusiikin merkitystä liiketoiminnalleen erittäin tai melko merkittävänä.

👉 64 prosenttia yrityksistä pitää taustamusiikkia myös merkittävänä työntekijöiden työnhyvinvoinnille, ja yli puolet valitsee soitetun taustamusiikin asiakaskunta tai kohderyhmä mielessään.

👉 Kouluissa ja päiväkodeissa musiikki on keskeinen osa arkea, opetusta ja rauhoittumista. Musiikinkäytössä yleisin musiikin lähde on elävä musiikki, mukaan lukien itse soittaminen ja laulaminen.

👉 Hyvinvointialueilla musiikkia käytetään laajasti hoidon ja hyvinvoinnin tukena. Taustamusiikkia käytetään 58 prosentissa toimipaikoista. Vastaajien kuvauksissa musiikki nousee esiin muun muassa potilaiden rauhoittajana, muistojen herättäjänä, kuntoutuksen tukena sekä yhteisöllisyyden vahvistajana.

👉 Hoivakodeissa ja asumispalveluissa musiikkia hyödynnetään laajemmin: taustamusiikin ohella käytössä ovat myös elävä musiikki, fyysiset äänitteet ja musiikkipalvelut.

Lue lisää: Musiikkiala.fi ▶ Uutiset ja julkaisut

@teostoofficial

Teosto-palkinto on jaettu! 💐💐

Vuoden 2026 Teosto-palkinnon voittajat ovat Joel Järventaustan sävellys Fantasia pianolle ja orkesterille sekä Aili Järvelän sävellykset ja sanoitukset levyllä VUORI.

🏆 Järventaustan sävellystä kiiteltiin palkintoperusteissa mm. ...vavahduttavan moniulotteiseksi ja omaperäiseksi teokseksi, jonka maailmassa yhdistyvät klassisen musiikin traditiot ja moderni ilmaisu.

🏆 Järvelän levyä kehuttiin perusteissa mm. soinnillisesti rikkaaksi, herkäksi ja itsevarmaksi eri genrejä yhdisteleväksi kokonaisuudeksi, jota kannattelevat kauniit melodiat.

👉 Palkinnon kokonaissumma 40 000 euroa jaetaan tasan voittajateosten tekijöiden kesken. Tunnustus myönnettiin Helsingin Musiikkitalolla torstaina 16.4.

👉 Teosto-palkintoa tavoitteli tänä vuonna seitsemän ehdokasta. Ehdokkaat ja voittajat valittiin vuoden 2025 aikana julkaistujen tai kantaesitettyjen kotimaisten sävelteosten joukosta. Voittajateoksia valitaan vuosittain 1–4.

👉 Voittajat valitsi nelihenkinen tuomaristo, johon kuuluivat vuoden 2025 Teosto-palkintovoittajat DJ Kridlokk ja Mioko Yokoyama sekä Teoston johtoryhmän kutsumat jäsenet, musiikkibisneksen pitkän linjan vaikuttaja Pekka Ruuska ja suoratoistopalvelu Qobuzin Pohjoismaiden Music Content Manager Sini Tiainen.

Lue lisää palkinnosta ja palkintoperusteet kokonaisuudessaan: Musiikkiala.fi ▶ Uutiset ja julkaisut

@ailieelin @joeljarventausta

Jazz Suomi 100! 🎺🥁🎷

Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun jazz symbolisesti ja kirjaimellisesti rantautui Suomeen höyrylaiva-Andanian mukana. Juhlavuoden aikana järjestetään useita kymmeniä tapahtumia eri puolilla Suomea.

👉 Huhtikuussa ...suomalaista jazzia esitellään laaja-alaisesti kansainvälisille toimijoille Jazz Suomi 100 -showcase-tapahtumassa 21.–23.4. Espoossa April Jazz -festivaalin yhteydessä. Tapahtuma kokoaa yhteen promoottoreita, levy-yhtiöiden edustajia, konserttijärjestäjiä, mediaa ja muita toimijoita eri puolilta maailmaa. Vientitapahtuman toteuttavat yhteistyössä Suomen Jazzliitto, Music Finland, Espoo Big Band ry ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemia.

⚓ Jazzin tarinan Suomessa katsotaan alkaneen 4. kesäkuuta 1926, kun höyrylaiva Andania saapui Helsingin Eteläsatamaan. Laivan orkesteri toi mukanaan amerikkalaisen jazzin improvisaation sekä uudenlaisen rytmiikan ja soittotavan, joka teki vaikutuksen suomalaisiin muusikoihin.

🎶 Andanian rantautumispäivänä 4.6. julkaistaan kattavammin kotimaisen jazzin historiaa käsittelevä verkkosivusto, joka tarjoaa syvällisen katsauksen suomalaisen jazzin 100-vuotiseen tarinaan artisteista, ilmiöistä ja yhteisöistä musiikkilajin ympärillä.

Lue lisää: Musiikkiala.fi ▶ Uutiset ja julkaisut

@musicfinland @suomenjazzliitto @sibeliusacademy @espoobigband @apriljazzfestival

Suomen äänitemarkkinan kokonaisarvo vuonna 2025 oli yhteensä 113,6 miljoonaa euroa. 💿🎶📈

Tähän sisältyvät äänitteiden kokonaismyynti sekä äänitteistä maksetut Gramex-korvaukset. Äänitteiden kokonaismyynti puolestaan pitää sisällään sekä digitaalisen että ...fyysisen myynnin.

👉 Markkinat kasvoivat nyt yhdettätoista vuotta peräkkäin: kasvua aiempaan vuoteen nähden kertyi noin 1 %.

👉 Äänitemyynti oli vuonna 2025 yhteensä 86,1 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli 83,3 miljoonaa euroa. Digitaalinen markkina oli 81,6 miljoonaa ja fyysinen 4,5 miljoonaa euroa.

👉 Kerätyt Gramex-korvaukset esiintyville taiteilijoille ja tuottajille olivat vuonna 2025 noin 27,5 miljoonaa euroa.

👉 Äänitemyynnin positiivinen markkinakehitys johtuu pääosin maksullisten suoratoistopalveluiden suosion kasvusta.

Lue lisää: Musiikkiala.fi ▶ Avainluvut

@ifpifinland @gramexfin

Musiikkipedagogien ja musiikin aineenopettajien koulutuksen nykytilaa ja työelämän osaamistarpeita kartoittava Musiikkialan koulutus kohti 2030-lukua -hanke tarjoaa uudella selvityksellään tutkittua tietoa osaksi musiikkikoulutuksen tulevaisuustyötä. Hankkeen laaja kyselytutkimus nostaa ...esiin alan tarpeita, toiveita ja tärkeitä taitoja.

👉 Suurimmat erot työelämän osaamistarpeiden ja koulutuksen riittävyyden välillä liittyivät erityisen tuen ja oppimisen tuen osaamiseen, saavutettavuusosaamiseen sekä ryhmäopetuksen osaamiseen.

👉 Sekä musiikkipedagogien että musiikin aineenopettajien vastauksissa sosiaaliset taidot ja vuorovaikutustaidot nousivat tärkeimmiksi työelämätaidoksi. Koulutuksen toivottiin vastaavan entistä paremmin työelämän tarpeisiin ja tukevan verkostoitumista. Yhteistyötä eri koulutustaustaisten opettajien välillä oli tehnyt noin 70 prosenttia vastaajista. Yhteisopettajuutta ja oppilaitosrajat ylittävää yhteistyötä toivottiin kuitenkin lisää.

👉 Tulokset osoittavat vahvan yksimielisyyden siitä, että musiikkialan opettajilta edellytetään laaja-alaista osaamista. Lähes kaikkia kyselyssä nimettyjä osaamisalueita, kuten pedagoginen tai ryhmäpedagoginen osaaminen, instrumentti- tai yhteissoitto-osaaminen, digitaalinen tai musiikin hahmotusaineiden osaaminen, pidetään tärkeinä tai erittäin tärkeinä työelämässä.

Selvitys on osa Musiikkialan koulutus kohti 2030-lukua: Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hanketta, jota toteutetaan vuosina 2024–2026.

Hankkeen taustalla vaikuttaa Suomalaisen musiikkikoulutuksen visio 2030, joka on alan yhdessä luoma tulevaisuuskuva. Sen tavoitteena on tukea toimijakenttää yhteiskunnallisten muutosten, kuten väestörakenteen, eriarvoistumisen ja teknologiseen kehityksen murroksissa.

Lue lisää: Musiikkiala.fi ▶ Uutiset ja julkaisut

@musiikkikoulutuksenvisio2030