Ala yhteiskunnassa
Musiikin vaikutukset

Päättäjille yhteinen viesti: musiikkialan kasvu kantaa kauas

Musiikkialan toimijat ovat julkaisseet yhteisen viestinsä päättäjille uudessa Kauas kantava kasvu -one pagerissa. One-pagerin tavoitteena on kertoa tiiviisti ja tutkimukseen perustuen musiikkialan yhteiskunnallisesta merkityksestä. Viesti on, että musiikkiala on yhteiskunnassa täysin poikkeuksellinen ala, joka kykenee synnyttämään sekä työtä että taloudellista kasvua samaan aikaan, kun se vahvistaa kriisinkestävyyttä ja ihmisten hyvinvointia.

Vahva kulttuuri ja identiteetti

Suomalaiset kuuntelevat musiikkia keskimäärin 105 min/pv

Musiikki on yksi suomalaisen identiteetin tärkeimmistä rakennuspaloista, joka ylläpitää ja vahvistaa kulttuurista pääomaamme, lisää monimuotoisuuttamme ja kirkastaa maabrändiämme kansainvälisesti. Musiikki tutkitusti rakentaa yhteisöllisyyttä: se luo yhteenkuuluvuuden tunnetta, kollektiivisia kokemuksia ja uskoa jaettuihin arvoihimme. Se on kokoava voima, joka yhdistää meidät osaksi mittaamattoman arvokasta sukupolvien jatkumoa. Musiikin avulla henkinen kriisinsietokykymme ja resilienssimme kasvaa – ja kotimaisen musiikin menestys maailmalla antaa uskoa suomalaiseen osaamiseen entisestään.

Tulevaisuuden huippuosaamista

1/3 musiikkialan osaajista on yrittäjiä

Musiikki vaikuttaa todistetusti osaamiseen, toiminta ja työkykyyn ja lopulta koko yhteiskunnan uusiutumiskykyyn. Musiikkikasvatus ja -koulutus vaikuttaa tutkitusti esimerkiksi matemaattisten ja tulevaisuuden työelämässä vaadittavien taitojen kehitykseen. Sen lisäksi, että ammattiin johtava musiikkikoulutus synnyttää kansainvälisiä huippuammattilaisia, se tuottaa yhdessä musiikkiharrastustoiminnan kanssa monenlaisia muitakin osaajia. Monet heistä toimivat yrittäjinä, kartuttavat kotimaista pääomaa ja työllistävät muita. Musiikkialan yli 30000 osaajista lähes kolmannes on yrittäjiä, mikä on reilusti yli suomalaisen keskiarvon.

Hyvinvointivaikutuksilla säästöjä

61 % kokee työkykynsä parantuneen elävän musiikin ansiosta

Musiikki on yhteiskunnallinen hyvinvointi-investointi. Se ennaltaehkäisee mielenterveysongelmista, syrjäytymisestä ja eriarvoisuudesta aiheutuvia kuluja ja tuo säästöjä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Yksilötasolla musiikki auttaa kivunlievityksessä, estää muistisairauden etenemistä ja toimii apuna mielenterveyskuntoutuksessa. Musiikin yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa rakentava vaikutus edistää terveyttä, hyvinvointia ja yhteenkuuluvuutta. 92 prosenttia Festivaali- ja venuebarometrin vastaajista oli sitä mieltä, että festivaaliosallistuminen lisäsi heidän hyvinvointiaan ja jopa 61 prosenttia koki työkykynsä parantuneen elävän musiikin ansiosta. Musiikki luo hyvinvointia kaikenkokoisina annoksina.

Työtä ja taloudellista kasvua

Musiikkialan kokonaisarvo noin € 1,25 MRD

Musiikki on miljardin euron yrittäjävetoinen toimiala, johon investoitu euro tuottaa itsensä takaisin viisinkertaisesti. Kerrannaisvaikutukset mm. matkailu-, palvelu- ja ravintola-aloille ovat merkittäviä – yksi musiikkitapahtuma voi tuoda kuntaan miljoonien eurojen lisätulot. Musiikkiala on merkittävä työllistäjä, jolla on maailmanlaajuinen yleisö ja käytännössä loputon kasvupotentiaali: suomalaisen musiikin vienti oli vuonna 2021 jo 93,1 miljoonaa euroa. Musiikkiala työskentelee systemaattisesti kasvun eteen muun muassa luovien alojen kasvusopimuksella ja järjestelmällisellä vientityöllä. Investointeja tulevaan kannattaa tehdä juuri nyt, koska musiikkiin liittyvä immateriaalioikeuksien teollisuudenala on globaalisti nopeimmin kasvava teollisuuden ala.

Mukana one-pagerin työstämisessä ovat olleet Gramex, GT Musiikkiluvat, LiveFIN, Music Manager’s Forum Finland, Music Finland, Musiikin edistämissäätiö, Musiikkineuvosto, Musiikkioppilaitosten liitto, Musiikkituottajat IFPI, Muusikkojen liitto, Sulasol, Suomen konservatorioliitto, Suomen musiikintekijät, Suomen musiikinopettajien liitto, Suomen musiikkikasvatusseura, Suomen musiikkikustantajat, Suomen sinfoniaorkesterit, Suomen säveltäjät, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia sekä Teosto.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Sari Aalto-Setälä
Viestintäjohtaja
Gramex ry
+358 50 352 1073
sari.aalto-setala@gramex.fi

Jaa uutinen:
X
Sulje ja palaa listaan