Yhdenvertainen musiikkiala 2040 -visiossa tavoitellaan itsesäätelevää toimielintä vastauksena rakenteellisiin haasteisiin
Maanantaina 11.5. järjestetyssä Yhdenvertainen musiikkiala 2040 -tapahtumassa alan toimijat esittelivät yhdenvertaisuustoimenpiteitä ohjaavan vision sekä muutospolkuja. Raportin merkittävin yksittäinen ratkaisu on alan itsesäätelevän toimielimen perustaminen, jonka tehtäviin kuuluisi yhdenvertaisuustoimenpiteiden omistaminen, raportointivelvoitteen luominen, siihen perustuvan rahoituksen kanavoiminen sekä puuttuminen ongelmatilanteisiin.
Yhdenvertainen musiikkiala 2040 -tapahtumassa julkaistut materiaalit ovat syntyneet Aalto-yliopiston väitöstutkijan Tomi Rantasen koordinoimassa Equal Futures in Music 2026 -transitioareenassa, jossa tarkasteltiin musiikkialan tulevaisuutta 15 vuoden aikajänteellä.
Muutosvaikuttajien areenatyöskentelyn tuloksena syntyi alan 2040-visio, muutospolut ja toimenpiteitä muutoksen aloittamiseksi. Tilaisuudessa vision esittelivät Music Finlandin toiminnanjohtaja Sari Aalto-Setälä ja Tomi Rantanen.
Raportista ja muutospoluista
Raportissa merkittävin yksittäinen ratkaisu on alan itsesäätelevän toimielimen perustaminen, joka tehtäisiin yhteistyössä julkisten tahojen kanssa. Elimen tehtäviin kuuluisi alan toimijoiden yhdenvertaisuustoimenpiteiden omistaminen, raportointivelvoitteen luominen, siihen perustuvan rahoituksen kanavoiminen sekä puuttuminen ongelmatilanteisiin.
Inspiraatiota elimeen on haettu Julkisen sanan eettisestä neuvostosta ja Suomen urheilun eettisestä keskuksesta. Iso-Britanniassa on jo käynnissä vastaavan toimielimen perustaminen luoville aloille. Raportin lopussa mainitaan, että kyseeseen voisi tulla myös koko taide- ja kulttuurialan tai esittävien taiteiden toimielin, jossa on alajaostot eri sektoreille.
Raportissa korostetaan myös panostuksia sekä musiikin peruskoulutukseen että harrastus- ja valmennusohjelmiin. ”Työpajoissa toistuva teema oli, että musiikkiharrastajien määrää tulee lisätä radikaalisti. Tämän myötä alan roolimallit monimuotoistuvat tulevaisuudessa”, Tomi Rantanen kommentoi.
Näiden lisäksi suositellaan parannuksia työhyvinvointiin, alaa koskevan tiedon saavutettavuuteen ja rekrytointikäytäntöjen parantamiseen. Konkreettinen esimerkki on laajamittainen positiivisen erityiskohtelun käytäntöjen jalkauttaminen alalle kattojärjestöjen avustuksella.
2040-visio: yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoon ja saavutettavuuteen pyrkivä musiikkiala
Tilaisuudessa esitetyssä visiossa musiikkialasta tehdään houkuttelevampi panostuksilla monimuotoisuuteen ja hyvinvointiin. Näiden johdosta ala kasvaa ja kansainvälistyy sekä sen arvo kaksinkertaistuu nykyisestä 1,4 miljardista eurosta.
Visiossa vuoteen 2040 mennessä laajempi osaaminen ja tietoon perustuva keskustelu ovat normalisoineet tasa-arvoisemmat käytännöt ja prosessit. Monimuotoisuudesta on tullut markkinaetu, eikä siitä käytävää keskustelua koeta enää uhkaavana tai polarisoivana.
Musiikin, musiikkikoulutuksen ja -harrastusten monimuotoistuminen ja saavutettavuus ovat tuoneet kentälle uusia musiikintekijöitä ja yleisöjä. Musiikkiala palvelee musiikkia ja kantaa vastuunsa siitä, ettei ketään suljeta ulkopuolelle taustansa, taloudellisen tilanteensa tai identiteettinsä vuoksi.
Alan arvo on visiossa kaksinkertaistunut kolmeen miljardiin euroon.
”Tavoitteenamme on jalkauttaa visio ja poluissa kuvatut muutosaskeleet koko alan omistettaviksi. Rakenteellinen muutos vaatii yhteisen maalin sekä pitkäjänteistä työtä tavoitteiden saavuttamiseksi alan jokaisella tasolla. Olemme erittäin kunnianhimoisia ja optimistisia. Me olemme yhdessä luoneet alan toimintakulttuurin, joten yhdessä voimme myös muuttaa sen”, Rantanen kertoo.
Paneelikeskustelussa kannatusta toimielimelle
Tapahtuman paneelikeskustelussa 2040-agendaa kommentoivat tuoreeltaan laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa, musiikkituottaja ja Prod by Me -musiikkituottajakurssin vetäjä Jonas Olsson, Yle Musiikin toimituspäällikkö ja artisti Orkideana tunnettu Tapio Hakanen sekä SDP:n varapuheenjohtaja ja Musiikin edistämissäätiön hallituksen puheenjohtaja Nasima Razmyar.
Panelistit pohtivat, miten kaupalliset tavoitteet ja yhdenvertaisuustyö sopivat yhteen. “Itsesäätelyelin, riippumaton taho, voi olla se, joka saa nämä yhdenvertaisuusasiat monikansallisten yhtiöiden strategiaan”, pohti Jonas Olsson.
Itsesäätelyelimen toiminta voisi niin ikään sitouttaa toimijoita entistä paremmin jo olemassa oleviin yhdenvertaisen musiikkialan teeseihin. Vuonna 2017 luotuihin teeseihin ei nykyisellään liity valvontaa tai raportointia.
“Jos elin pystyy edistämään sitä, että yhdenvertaisuustoimenpiteet siirtyvät konkreettisiksi tavoitteiksi ja jokaisella yrityksellä on vastuuhenkilö niitä edistämään, niin siinä on iso potentiaali”, Tapio Hakanen arvioi.
Myös pohtivia ajatuksia konkreettisista ongelmatilanteista ja niiden havaitsemisesta heräsi. Maija Vilkkumaa nosti muun muassa esiin, kuinka yhdenvertaisuussongelmat johtuvat usein valtasuhteista ja ongelmatilanteet ovat epäselviä.
“Jos meillä olisikin näkyvä ongelma, jossa molemmat osapuolet ymmärtävät, että tämä meni väärin, niin siihen voisikin hakea apua. Mutta sellaisia tilanteita suurin osa ei ole”, jatkoi Jonas Olsson.
“Jos alalla on sellainen tahtotila, että tällainen täytyy perustaa, niin ilman muuta, puskekaa asiaa”, kehotti Nasima Razmyar itsesäätelyelimeen viitaten.
Raportti kokonaisuudessaan
Suomen yhdenvertainen musiikkiala 2040 -raportti sisältää katsauksen musiikkialan ongelmiin, 2040-vision, kuusi erilaista muutospolkua sekä toimenpide-ehdotuksia, jotka mahdollistavat vision saavuttamisen.
Raportin taustalla olevaan transitioareenaan osallistui 29 alan muutosvaikuttajaa. Osallistujissa oli musiikintekijöitä sekä vaikuttajia levy-yhtiöissä, radiossa, tapahtuma-alan yrityksissä, alan rahoittajissa, järjestöissä ja musiikkikoulutuksessa. Areenan osallistujien profiilit määritettiin työpajoissa musiikintutkijoiden ja alan toimijoiden kanssa. Lähes kahden kuukauden mittaisessa prosessissa syntyi alan visio, muutospolut ja toimenpiteitä muutoksen aloittamiseksi. Visiossa tavoitellaan alan arvon kaksinkertaistumista. Musiikkialasta tehdään houkuttelevampi panostuksilla monimuotoisuuteen ja hyvinvointiin.
Raportin ovat julkaisseet yhteistyössä Aalto-yliopisto, artisti Asla Jo, Gramex, Hög Light & Sound, Mimmi Label, Music Finland, Musiikin edistämissäätiö, Musiikkituottajat – IFPI Finland, NODUS Sustainable Design Research Group, Playground Music, SheSaid.so Finland -yhteisö, Sony Music Entertainment Finland, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat, Suomen Muusikkojen Liitto, Tavastia-klubi, TAVATA, Teosto ja Tomi Creative.
Lue raportti kokonaan suomeksi tai englanniksi.
Katso Yhdenvertainen musiikkiala 2040 -tapahtuman tallenne YouTubesta.
