Taiteen ja kulttuurin barometri: musiikkialan taiteilijat työskentelevät ulkomailla muita taiteenaloja useammin
Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen vuosittain julkaisema Taiteen ja kulttuurin barometri keskittyy tänä vuonna taiteilijoiden kansainväliseen toimintaan. Aktiivisimpia ulkomailla työskentelijöitä olivat kyselyn perusteella musiikkialan taiteilijat. Kansainvälinen toiminta nähdään taiteilijoiden keskuudessa sekä mahdollisuutena että osin välttämättömyytenä toimeentulon ja taiteellisen työn jatkuvuuden turvaamiseksi.
Huhtikuussa 2026 julkaistu Taiteen ja kulttuurin barometri tarkastelee taiteilijoiden kansainvälistä toimintaa. Syksyllä 2025 toteutettuun kyselyyn vastasi 1 286 eri taiteenaloja edustavaa taiteilijaa.
Musiikkialaa edusti 254 vastaajaa, eli 20 % kyselyyn osallistuneista taiteilijoista.
Musiikkialan taiteilijoilla toimintaa ja tuloja ulkomailta
Lähes joka toinen vastaaja (49 %) kertoi harjoittaneensa kansainvälistä toimintaa vuonna 2024 joko ulkomailla tai Suomessa. Vastaajista 35 % toimi tai työskenteli Suomen rajojen ulkopuolella ja 38 prosentilla kansainvälinen toiminta tapahtui Suomesta käsin.
Ulkomailla aktiivisimpia olivat musiikkialan taiteilijat, joista 44 % ilmoitti toimineensa tai työskennelleensä Suomen rajojen ulkopuolella. Saman verran musiikkialan vastaajista (44 %) ilmoitti toimineensa kansainvälisesti Suomesta käsin.
Kaikista taiteilijoista 76 % on ammatillisen uransa aikana toiminut kansainvälisesti.
Barometrikyselyyn vastanneista taiteilijoista 30 % ilmoitti saaneensa taiteilijan työstä tuloja ulkomailta vuonna 2024. Taiteenaloittain tarkasteltuna musiikkialan taiteilijat saivat tuloja ulkomailta selvästi useimmin, heistä jopa 51 % sai tuloja ulkomailta vuonna 2024.
Ulkomailta tuloja saaneista musiikkialan taiteilijoista tekijänkorvauksia sai 60 %, työkorvausta tai palkkiota 44 %, tuloja omasta yrityksestä 28 %, palkkaa 23 % ja apurahoja 9 %.
Näkyvyys, edustus ja ministeriöiden rooli
Niiltä taiteilijoilta, joilla oli ollut kansainvälistä toimintaa vuonna 2024 kysyttiin erikseen, oliko
heillä ollut tuona vuonna kansainvälistä toimintaa edistävää edustajaa tai muuta tahoa, kuten manageria, agenttia tai kustantajaa. Myös tässä tilastossa musiikkialan taiteilijat olivat kärjessä: heillä ulkomailla sijaitsevia edustajia oli 35 % vastanneista, kun kaikilla vastanneilla luku oli 27 %.
Suhteessa muihin taitelijoihin musiikkialan vastaajat saivat myös eniten medianäkyvyyttä ulkomailla: kansainvälistä mediahuomiota kertoi vuonna 2024 saaneensa 45 % musiikkialan vastaajista. Kaikista vastanneista näin sanoi hieman alle joka kolmas, 31 %.
Joissain barometrin tilaistoissa musiikkialan edustajat pitivät kuitenkin perää. Ulkoministeriön roolin merkitystä arvioitaessa musiikkialan toimijat nostivat sen tärkeäksi kaikkia muita ammattiryhmiä harvemmin (26 %). Useimmin ulkoministeriön aseman arvioivat tärkeäksi monitaiteiden alalla toimivat (40 %), muilla ryhmillä osuudet olivat lähellä toisiaan (31–34 %).
Niin ikään työ- ja elinkeinoministeriön merkitys kansainvälisen toiminnan edistämisessä oli
vähimmillään kirjallisuuden (14 %) ja musiikin (15 %) aloilla toimivien vastauksissa, muilla taiteenaloilla osuudet olivat tasaisemmin jakaantuneet (18–24 %).
Työskentely ulkomailla: miksi, miten ja mikä estää?
Kansainvälistä toimintaa motivoivat erityisesti mahdollisuudet taiteilijana kehittymiseen, uuden oppimiseen ja yleisöjen laajentamiseen, mutta myös taloudelliset ja urakehitykseen liittyvät tekijät: toiminta nähdään osin välttämättömyytenä toimeentulon ja taiteellisen työn jatkuvuuden turvaamiseksi.
Musiikkialan taiteilijan kansainvälinen toiminta käynnistyy usein festivaalikutsujen, kiertueiden, showcase-esiintymisten ja kilpailumenestyksen kautta. Agentuurit ovat joissakin tapauksissa toimineet välittäjinä kansainvälisille markkinoille. Usein ensimmäinen ulkomaanvierailu on johtanut uusiin kontakteihin ja myöhempiin esiintymisiin muissa maissa.
Suurimmat kansainvälisen toiminnan esteet olivat toimeentulovaikeudet, rahoituksen niukkuus sekä välittäjätoimijoiden, kuten agenttien, puute. Myös verkostojen, tiedon ja osaamisen puute sekä elämäntilanteet rajoittavat taiteilijoiden kansainvälistä toimintaa.
Barometrikyselyn tulosten mukaan taiteilijoiden kansainvälinen toiminta rakentuu pitkälti yksilön oman aktiivisuuden varaan, mutta sen toteutuminen edellyttää toimivia tukirakenteita, riittävää rahoitusta ja välittäjäverkostoja.
Kyselyn perusteella kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii nykyistä vahvempia ja pitkäjänteisempiä rahoitus- ja tukirakenteita.
Tutkimuksesta
Taiteen ja kulttuurin barometri on vuosittain toteutettava kyselytutkimus, joka seuraa taiteilijoiden toimintaedellytyksiä ja tuo esiin eri taiteenaloilla toimivien ammattilaisten näkemyksiä ajankohtaisiin kysymyksiin ja ilmiöihin.
Barometrin tavoitteena on toimia keskustelunavaajana ajankohtaisissa taidepoliittisissa kysymyksissä. Barometrien teemat vaihtuvat vuosittain, mutta osa kysymyksistä toistetaan säännöllisesti. Toistuvat kysymykset mahdollistavat tilanteissa ja näkemyksissä tapahtuvien muutosten tarkastelun.
Barometria toteuttavat yhteistyössä Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore ja Taide‑ ja kulttuurivirasto (Kuvi), joka jatkaa Taiteen edistämiskeskuksen tehtäviä.
Taiteen ja kulttuurin barometri 2025: Taiteilijoiden kansainvälinen toiminta
Minna Ruusuvirta, Emmi Lahtinen, Aino Leppänen, & Kaija Rensujeff (2026).
Taiteen ja kulttuurin barometri 2025: Taiteilijoiden kansainvälinen toiminta.
Cuporen verkkojulkaisuja 86.
Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.
Lue Taiteen ja kulttuurin barometri 2025 -raportti täältä.
