Kesäfestivaalien määrä pysyy yhä korkeana, mutta taloushaasteet ja kilpailu näkyvät kentällä

Elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFINin mukaan Suomen festivaalikenttä säilyy tänäkin vuonna vilkkaana, mutta samalla elävän musiikin alaa haastavat kiristynyt kilpailu, kasvaneet kustannukset ja yleinen taloudellinen epävarmuus.

LiveFIN kertoo, että rytmimusiikkia sisältäviä kesäfestivaaleja järjestetään Suomessa vuosittain yli 500. Vuonna 2025 niitä oli 550. Tämän vuoden osalta kaikkia kesäfestivaaleja ei vielä ole julkistettu, mutta luku on jo nyt 470, joista uusia festivaaleja on 51. Viime vuonna uusia festivaaleja oli 80.

Genret, ajankohdat ja alueet

Kesäfestareista 75 prosenttia on populaarimusiikkifestivaaleja. Jazzfestivaaleja on vajaa neljä prosenttia ja folkfestivaaleja 3 prosenttia. Loput ovat esimerkiksi rytmimusiikkia tarjoavia kylä- ja korttelijuhlia, monitaidefestivaaleja sekä ruoka- ja juomafestivaaleja.

Eniten festivaaleja on heinäkuussa, mutta koronapandemian jälkeen elokuussa järjestetettävien festivaalien määrä ja osuus on koko ajan kasvanut. Tänä vuonna vuoden vilkkaimmiksi yksittäisiksi päiviksi näyttävät nousevan 1.8.2026 (tällä hetkellä 55 festaria) ja 11.7.2026 (51 festivaalia). Luvut voivat vielä hieman nousta.

Juhannusfestareita on tänä vuonna peräti 11, joista kaksi on uusia: Tahkon Juhannusjuhlat (Kuopio) sekä Tanssi tai kuole -juhannusfestivaali (Punkalaidun).

Festareita järjestetään 168:ssa kunnassa. Eniten niitä on Uudellamaalla, missä kesäfestarien määrän ennustetaan menevän yli sadan. Pirkanmaalta on tähän mennessä löytynyt festarijulkistuksia lähes 60. Helsingissä festareita tulee olemaan yli 40 ja Tampereellakin yli 30.

Taloudelliset haasteet näkyvät myös festivaalikentällä

Vaikka kesäfestarien määrä onkin noussut joka vuosi pandemian jälkeen, tänä vuonna pysytään todennäköisesti viime vuoden luvuissa tai jäädään jopa hieman alle niiden. Festivaalikävijöiden ostovoiman heikkeneminen, kustannusten nousu, pääsylippujen arvonlisäveron korotus ja rahoituksen leikkaukset näkyvät kiristyneenä kilpailuna, välivuosina ja peruuntumisina. Järjestäjät joutuvat tasapainoilemaan kasvavien kulujen ja yleisön maksukyvyn välillä.

Välivuotta pitää tänä vuonna ainakin 29 festaria. Välivuoden tuloksena voi kuitenkin syntyä myös uusia festivaaleja. Tähän mennessä on peruttu viisi festivaalia, kun viime vuonna kesäfestariperuutuksia oli peräti 20.

Festivaalit etsivät aktiivisesti uusia tapoja vastata kuluttajien heikentyneeseen ostovoimaan. Erilaiset alennuskampanjat, kaveriliput ja yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetut tarjoukset ovat yleistyneet. Myös eri kohderyhmiä huomioidaan aiempaa enemmän esimerkiksi senioreille suunnatuilla eduilla.

Osakeyhtiö yhä useammin suurten festivaalien taustalla

Puolet kesäfestareista järjestää osakeyhtiö ja 30 prosentin taustalla on yhdistys.

Merkittävimmät muutokset festivaalien organisaatiomuodoissa nähtiin vuonna 2025, kun aiemmin yhdistystaustaiset Pori Jazz ja Ilosaarirock siirtyivät osakeyhtiömalliin. Pori Jazzin tapahtumatoimintaa ryhtyi toteuttamaan Pori Jazz Festival Oy ja Ilosaarirockia Ilosaarirock Oy. Muutosten myötä vähintään 50 000 käyntiä keränneistä kahdestatoista rytmimusiikkia sisältävästä kesäfestivaalista peräti kymmenen toimi osakeyhtiömuotoisesti. Vain Kaustinen Folk Music Festivalin taustalla toimii yhdistys ja Helsingin juhlaviikkojen taustalla säätiö.

Festivaalien lukumäärän mukaan suurin järjestäjä on tänä vuonna Rauhala Events Oy, jolla on 18 kesäfestaria. Seuraavaksi eniten festivaaleja on United Festivals Oy:llä, joka järjestää 13 kesäfestivaalia. Nelonen Media Live pitää kolmen festivaalinsa osalta taukoa ja järjestää tänä vuonna 11 kesäfestivaalia.

Kävijämääriltään suurimpia suomalaisia rytmimusiikkifestivaaleja ovat viime vuosina olleet muun muassa Pori Jazz, Ruisrock, Flow Festival, Provinssi, Blockfest ja Ilosaarirock. Tämän kesän lopulliset kävijämäärät ja suurimmat festivaalit nähdään kuitenkin vasta tapahtumakauden päätyttyä.

Festivaalien toimintaedellytyksistä on huolehdittava

Festivaalit ovat merkittävä osa suomalaista kulttuuria, alueiden elinvoimaa ja matkailua.

LiveFINin mukaan elävän musiikin alan toimintaedellytyksistä on huolehdittava tilanteessa, jossa kustannukset kasvavat, mutta kuluttajien ostovoima heikkenee. Alan taloudellisen kestävyyden vahvistaminen ja tapahtumien toimintaedellytysten turvaaminen ovat keskeisiä, jotta monipuolinen festivaalikenttä säilyy elinvoimaisena eri puolilla Suomea myös tulevaisuudessa.