Musiikkikoulutuksen rahoitus etsii uusia muotoja
Julkisen rahoituksen kiristyessä musiikkikoulutuksen tulevaisuutta rakennetaan yhä vahvemmin yhteistyön ja paikallisten kumppanuuksien varaan. Tätä painotti Turussa 8. lokakuuta järjestetty Musiikkikoulutuksen muuttuvat rahoitusrakenteet ja yhteistyön laajentaminen -seminaari, joka kokosi alan asiantuntijoita pohtimaan kestävän rahoituspohjan ja vaikuttavuuden edellytyksiä.
Seminaarin järjesti Suomen konservatorioliitto yhteistyössä Turun konservatorion kanssa osana Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hanketta. Seminaarin tavoitteena oli luoda näkymää uudenlaisiin rahoitusmalleihin muuttuvassa toimintaympäristössä.
Miltton Networksin johtava neuvonantaja Max Mickelsson totesi keynote-puheenvuorossaan, että tulevaisuuden kestävyys rakentuu monipuolisista rahoituslähteistä ja pitkäjänteisestä yhteistyöstä. Hän kannusti oppilaitoksia hyödyntämään paikallisia verkostoja, kuten alumneja ja alueen yrityksiä, ja tarjoamaan vastavuoroisesti näkyvyyttä ja yhteisöllisiä hyötyjä.
Paneelikeskustelussa aihetta syvensivät Mikkelin musiikkiopiston rehtori Marja Ikonen, Turun kaupungin kulttuuripalvelupäällikkö Lotta Mujo, Jane ja Aatos Erkon säätiön asiamies Hanna-Mari Peltomäki, Oopperan ja baletin sidosryhmäpäällikkö Lauri Pokkinen sekä Mickelsson. Keskustelua moderoi Taiteen edistämiskeskuksen erityisasiantuntija Salla Mistola.
Paneelissa oltiin yksimielisiä siitä, että julkinen rahoitus ei yksin riitä turvaamaan musiikkikoulutuksen tulevaisuutta. Kestävän pohjan rakentaminen edellyttää vastavuoroisia kumppanuuksia, joissa syntyy arvoa molemmille osapuolille. Yhteistyön onnistumisen edellytyksiksi nostettiin luottamuksen rakentaminen, säännöllinen vuorovaikutus päättäjien ja yritysten kanssa sekä oman toiminnan vaikuttavuuden näkyväksi tekeminen.
Keskustelijat painottivat myös lahjoittamisen ja varainhankinnan kulttuurin vahvistamista Suomessa. Kun oppilaitokset pystyvät osoittamaan konkreettisia hyötyjä – kuten hyvinvoinnin, osallisuuden ja alueellisen elinvoiman lisääntymistä – ne voivat vahvistaa asemaansa houkuttelevina yhteistyökumppaneina.
Seminaarissa esitellyt Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hankkeen pilotit konkretisoivat muutosta: Helsingissä kolme musiikkioppilaitosta valmistautuu yhdistymään taloudellisen kestävyyden vahvistamiseksi, Mikkelissä kehitetään musiikkikasvatuksen vaikuttavuusmallia ja Centriassa sekä Jyväskylän yliopistossa yhteistyötä opetuksen rakenteisiin.
Seminaari osoitti, että musiikkikoulutuksen tulevaisuutta ei turvata vain julkisin varoin, vaan yhä enemmän avautumalla yhteistyöhön, mittaamalla omaa vaikuttavuutta ja tunnistamalla oman toiminnan arvo osana alueellista elinvoimaa.
- Lue laajempi artikkeli Musiikkikoulutuksen visio 2030 verkkosivuilla.
- Tilaisuuden tallenne on katsottavissa Musiikkikoulutuksen visio 2030 -YouTube-kanavalla.
