Älypuhelin niukasti autoradiota yleisempi musiikinkuunteluväline – nuorten ja vanhempien kuuntelutavat eroavat voimakkaasti
Älypuhelin on noussut niukasti autoradion ohi suomalaisten päivittäisessä musiikinkuuntelussa. Autoradio pitää kuitenkin pintansa: viikon aikana puhelimella musiikkia kuuntelee 75 prosenttia ja autoradiolla 73 prosenttia suomalaisista. Samalla eri sukupolvien tavat kuunnella ja löytää musiikkia poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Musiikinkuuntelu Suomessa 2026 -tutkimuksesta.
Teoston ja Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n tuottaman Musiikinkuuntelu Suomessa 2026 -tutkimuksen mukaan puhelin on ensimmäistä kertaa noussut autoradion edelle, kun tarkastellaan päivittäistä musiikinkuuntelua. Edellisen päivän aikana puhelimella oli kuunnellut musiikkia 56 prosenttia ja autoradiolla 55 prosenttia vastaajista. Viikkotasolla ero on niin ikään pieni: puhelinta oli käyttänyt 75 prosenttia ja autoradiota 73 prosenttia vastaajista.
Nuorille puhelin, vanhemmille radio
Nuorten ja vanhempien ikäryhmien musiikinkuuntelutavat poikkeavat toisistaan kuitenkin yhä enemmän. 13–18-vuotiaista peräti 92 prosenttia kertoi kuunnelleensa musiikkia puhelimella viimeisen viikon aikana, kun 66–75-vuotiailla osuus oli ainoastaan 38 prosenttia.
Vanhemmissa ikäryhmissä puolestaan korostuu radion merkitys. 66–75-vuotiaista 71 prosenttia oli kuunnellut musiikkia autoradiolla ja 57 prosenttia erillisellä radiolaitteella viikon aikana. Nuorimmassa, 13–18-vuotiaiden ryhmässä erillistä radiolaitetta käytti vain noin joka viides.
Nuorten musiikinkuuntelu nivoutuu someen
Musiikin kuunteleminen sosiaalisen median kanavien kautta jatkoi kasvuaan, ja myös tässä ikäryhmien väliset erot ovat suuria. TikTokin ja Instagramin kaltaisten somekanavien kautta musiikkia oli viikon aikana kuunnellut 43 prosenttia kaikista vastaajista. 13–18-vuotiaista osuus oli peräti 82 prosenttia.
”Sosiaalinen media on muuttanut pysyvästi tapaa, jolla varsinkin nuorempi sukupolvi löytää uudet artistit ja kappaleet. Monet hitit nousevat ensin esiin lyhytvideoalustoilla ennen radioita tai suoratoistopalvelujen soittolistoja”, kertoo tutkija Kari Tervonen Omnicom Media Groupista.
Nuorimmilla musiikki kytkeytyy myös pelaamiseen: tutkimusraportin mukaan 13–18-vuotiaista 52 prosenttia oli kuunnellut musiikkia tietokonepelin kautta viikon aikana. Koko väestöä vastaava osuus oli 18 prosenttia.
Digitalisoituminen on jo tapahtunut
”Suomalaisen musiikinkulutuksen digitalisoituminen on pitkälti jo tapahtunut. Näkemykseni mukaan musiikkimarkkinoiden kehitystä ei enää määritä siirtymä fyysisistä formaateista digitaalisiin palveluihin, vaan ennemminkin kilpailu ihmisten ajasta, huomiosta ja yhteisöllisyydestä. Suoratoistopalvelujen käyttäjämäärien voimakkain kasvuvaihe näyttää olevan takana niin nuorissa kuin keski-ikäisissäkin ikäryhmissä”, Tervonen analysoi.
Vinyylisoittimen ja CD-soittimen käyttö keskittyy tiettyihin harrastajaryhmiin, ja monelle näiden välineiden käyttö on keskittyneemmän kuuntelemisen juhlahetki. Fyysinen äänite on vuonna 2026 ensisijaisesti muutaman sadantuhannen ihmisen premium- ja keräilytuote. Kiinnostava poikkeus ikäryhmien välisessä jaossa löytyy CD-levyistä: niiden kuuntelu oli yleisintä 13–18-vuotiaiden joukossa.
Erot ikäryhmien välillä
Nuoret (13–25-vuotiaat)
- Kuuntelevat musiikkia puhelimella.
- Käyttävät aktiivisesti striimauspalveluita ja sosiaalisen median kanavia.
- Suosivat hiphopia, räppiä, elektronista tanssimusiikkia ja K-poppia.
Välimaasto (26–59-vuotiaat)
- Käyttävät rinnakkain puhelinta, tietokonetta ja autoradiota.
- Erittäin tärkeä keikkayleisö, jonka musiikkimaku on monipuolisin.
- Ikäryhmä lähenee molemmista päistään edellistä tai seuraavaa ryhmää.
Iäkkäämmät (60–75-vuotiaat)
- Radion, iskelmän ja rockin merkitys korostuu.
- Pienemmistä virroista klassinen musiikki ja jazz saavat heistä yleisönsä.
- Fyysisten tallenteiden käyttö on suhteessa yleisempää kuin nuoremmilla.
