Sari Aalto-Setälä: Suomi etsii uusia kasvualoja, yksi on jo täällä

Suomessa puhutaan paljon uusista kasvualoista. Etsimme kuumeisesti ratkaisuja, jotka toisivat maahan vientituloja, kansainvälistä kilpailukykyä ja uusia työpaikkoja. Katse kääntyy milloin kaksoiskäyttöteknologiaan, milloin datakeskuksiin ja kaivannaisiin.

Samaan aikaan yksi toimiala on jo osoittanut kykynsä kasvaa kansainvälisesti, rakentaa globaaleja verkostoja ja tuoda Suomeen ulkomaista rahaa.

Kyse on musiikkialasta.

Tuoreiden Music Finlandin julkaisemien lukujen mukaan suomalaisen musiikkiviennin arvo nousi vuonna 2025 yhteensä 156,2 miljoonaan euroon. Kasvua kertyi 4,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, ja erityisen vahvasti kasvoivat tekijänoikeustulot sekä musiikin ympärille rakentuvat palvelut ja teknologia. Samalla suomalaiset musiikintekijät saavuttivat uuden ennätyksen: vuonna 2025 ulkomaisten artistien esittäminä julkaistiin peräti 245 suomalaistekijöiden tekemää kappaletta.

Luvut kertovat paljon enemmän kuin yksittäisestä kulttuurisektorista. Ne kertovat toimialasta, joka on jo osa Suomen vientitaloutta.

Musiikki on poikkeuksellinen vientituote. Kun suomalainen artisti kerää kuuntelijoita maailmalla, suomalainen säveltäjä kirjoittaa hitin kansainväliselle tähdelle tai suomalainen musiikkiteknologiayritys myy palvelujaan globaalisti, kasvu ei ole sidottu kotimarkkinoiden kokoon. Markkina on koko maailma. Ja tuo markkina kasvaa tällä hetkellä nopeammin kuin mikään muu ala.

Juuri siksi musiikkialan potentiaalista pitäisi puhua paljon nykyistä kunnianhimoisemmin.

Suomen musiikkialan kokonaisarvo oli vuonna 2025 noin 1,4 miljardia euroa. Ala työllistää kymmeniä tuhansia ihmisiä ja muodostaa verkoston, jossa luova työ, teknologia, koulutus, matkailu, tapahtumat, brändit ja kansainvälinen liiketoiminta ruokkivat toisiaan.

Silti musiikkiviennin kasvua tarkastellaan usein vain kulttuuripolitiikan eikä elinkeinopolitiikan näkökulmasta.

Tämä on virhe.

Kun Suomi rahoittaa musiikkivientiä, kyse ei ole kulttuurin tuesta vaan investoinnista kasvuun. Jokainen uusi kansainvälinen menestystarina synnyttää tekijänoikeustuloja, uutta yritystoimintaa, osaamista ja kansainvälisiä verkostoja.

Toisin kuin monella muulla toimialalla, musiikin vienti on myös erittäin skaalautuvaa. Sama teos voi tuottaa arvoa samanaikaisesti Tokiossa, Soulin markkinoilla, New Yorkissa ja Berliinissä ilman, että sen valmistamiseen tarvitaan uusia tehtaita tai raskaita investointeja. Musiikkia voi synkronoida peleihin, sarjoihin ja elokuviin lähes loputtomasti. Hittibiisien covereita tuotetaan ahkerasti ja korvaukset satavat Suomeen. Tuottoja on odotettavissa jopa useita kymmeniä vuosia eteenpäin!

Vuoden 2025 luvut osoittavat, että juuri tekijänoikeuksien kansainvälinen hyödyntäminen on yksi suomalaisen musiikkiviennin vahvimmista kasvusuunnista. Tekijänoikeustulot kasvoivat 12 prosenttia ja nousivat 9,5 miljoonaan euroon. Tämä on erinomainen muistutus siitä, että musiikkiviennin arvo ei synny pelkästään lavoilla ja listoilla vaan yhä enemmän aineettomista oikeuksista, osaamisesta ja luovasta pääomasta.

Ja jos ryhtyisi arvottamaan suomalaisen musiikin IP-arvoa samoin kuten kansainväliset sijoittajat musiikkikatalogiensa arvoa laskevat, näyttäisi laskukaava helposti useita miljardeja. Tuota omaisuutta kannattaa laittaa poikimaan!

Musiikkiviennin potentiaali näkyy myös yksittäisissä tarinoissa. Vuonna 2025 suomalainen teosvienti saavutti ennätystason, mutta samalla syntyi uudenlaisia kansainvälisiä avauksia. Aleksi Kiiskinen oli mukana James Marriottin Britannian listaykkösalbumin jokaisella kappaleella, ja Sara Forsbergin kirjoittama kappale nousi menestykseksi K-pop-markkinassa. Hiljattain Remedyn Control Resonant -peliin Vilma Jään, Heviteemun ja Teemu Brunilan säveltämä musiikki kasvattaa uutta kansainvälistä kuulijakuntaa.

Nämä eivät ole yksittäisiä onnenkantamoisia. Ne ovat merkkejä ekosysteemistä, joka toimii. Kun suomalainen tekijä  tai vaikkapa kapellimestari menestyy Lontoossa, Soulissa tai Los Angelesissa, kyse ei ole vain yhden artistin tai säveltäjän saavutuksesta. Kyse on koko Suomen osaamisviennistä.

Kansainvälisesti kilpailu kuitenkin kiristyy jatkuvasti. Monet maat ovat nostaneet luovat alat osaksi kansallisia kasvustrategioitaan ja rakentaneet pitkäjänteisiä vientiohjelmiaan vuosikymmeniä. Suomessa emme voi tyytyä siihen, että ala kasvaa omalla painollaan. Etelä-Korean ihme synnytettiin yksityisen ja julkisen sektorin vahvalla yhteistyöllä, hiukan samoilla opeilla, kun meillä aikoinaan rakennettiin Nokian menestys.

Kun haluamme nostaa musiikkiviennin seuraavalle tasolle, tarvitsemme samalaisia johdonmukaisia investointeja kansainvälistymiseen, osaamisen kehittämiseen, yritysten kasvuun sekä viennin tukirakenteisiin.

Eikä tavoitteen pitäisi olla vientitulojen hienoinen kasvu vuodesta toiseen. Tavoitteen pitäisi olla musiikkiviennin kaksinkertaistaminen.

Se on kunnianhimoinen tavoite, mutta ei epärealistinen. Meillä on maailmanluokan musiikintekijöitä, kansainvälisesti tunnettuja artisteja, vahvaa koulutusta, jatkuvasti kasvavaa osaamista sekä erinomainen maine luotettavana yhteistyökumppanina. Tarvittavat rakennuspalikat ovat jo olemassa.

Kysymys ei enää ole siitä, onko suomalaisella musiikilla kysyntää maailmalla.

Kysymys on siitä, uskallammeko Suomessa nähdä musiikin sellaisena kasvualana kuin se jo tänään on.

Jos vastaus on kyllä, suomalainen ei enää tulevaisuudessa elä yksin metsästä, kaivoksesta tai datakeskuksesta.

Tulevaisuuden Suomi elää studiosta, sävellyssessiosta ja konserttilavoilta. Tervetuloa mukaan kasvutalkoisiin!