Music Talks -keskustelutilaisuus pureutui musiikin hyvinvointivaikutuksiin yhteiskunnassa
Perjantaina 29.8. pidettiin jälleen Musiikkiala-verkoston Music Talks -keskustelutilaisuus, nyt toista kertaa Helsingin Juhlaviikkojen yhteydessä. Tilaisuuden teemaksi oli valittu musiikin hyvinvointi- ja yhteiskuntavaikutukset ja puhujina kuultiin kansanedustajia sekä ammattilaisia musiikki-, tapahtuma- ja hyvinvointialoilta. Keskustelussa lähdettiin avaamaan, kuinka musiikki kasvattaa hyvinvointia, terveyttä – ja lopulta myös taloutta. Asiantuntijoilta haluttiin kysyä myös ajatuksia siitä, miten musiikin tutkitut hyödyt voidaan valjastaa ihmisten ja koko yhteiskunnan hyvinvoinniksi.
Juhlaviikkojen Huvilateltan Paviljonki-rakennukseen oli kokoontunut musiikkialan hyvinvointi-ja yhteiskuntavaikutuksista keskustelemaan aivotutkija Minna Huotilainen, Tavastia-klubin toimitusjohtaja Mari Hatakka, artisti Hassan Maikal, kansanedustaja Nasima Razmyar (sdp) sekä kansanedustaja Pauli Aalto-Setälä (kok). Keskustelun moderoivat Teoston Vappu Aura ja LiveFIN ry:n Jenna Lahtinen. Yleisöä oli paikalla myös hyvin – tilaisuus oli jo ennakkoon lopuun varattu.
Keskeisiin kysymyksiin kuului, osataanko päätöksenteossa hyödyntää perusteellisesti tutkittuja musiikin hyvinvointivaikutuksia. Keskusteluun osallistuneet kansanedustajat sanoivat, että musiikin hyvinvointi- ja terveysvaikutukset ovat melko hyvin tiedossa heillä itsellään, mutta ne voitaisi tunnistaa päättäjien keskuudessa paremminkin. Esimerkiksi kansanedustaja Razmyar mainitsi, että kulttuurin merkitys on päättäjille vaikea ymmärtää kun kaikki mitataan euroissa. Samaan aikaan kulttuurin hyvinvointivaikutukset ovat muuta kuin rahassa mitattavia. Vaikka musiikki- ja luovien alojen talous- ja työllistysvaikutukset ovat kiistämättömät, niiden ymmärrys ei ole euroista huolimatta vielä niin iso kuin pitäisi. Siitä syystä myös monien puolueiden esittämä tavoite, valtion budjetista prosentti kulttuurille, olisikin hyvä ja selkeä tavoite.
Musiikkialan tulevaisuus ei päättäjiä suuresti huolestuttanut, viime vuosina nähdystä tukien tasaisesta vähentämisestä huolimatta – koska ala on siitä huolimatta kasvanut yksityisellä puolella. Haittapuolena nähtiin kuitenkin alueellisen saavutettavuuden menetys.
Konserteissa koettava yhteisöllisyys, energia ja ilo tuovat käsin kosketeltavaa hyvinvointia, joka poistaa yksinäisyyttä ja luo merkityksellisyyttä. Kuitenkin nykyhallituksen tuomat leikkaukset ovat vieneet ihmisten luottamusta tulevaisuuteen ja ostovoimaa, joka vaikuttaa kulttuuripalvelujen, kuten keikkalippujen myyntiin. Tämän myötä puolestaan elävän musiikin esityspaikat ovat vakavassa tilanteessa. Vaikka kulttuuripoliittisessa visiossa ymmärretään kulttuuria laajasti ja kehotetaan ihmisiä kuluttamaan kulttuuria, tämä vaatii uskallusta ihmisiltä. Esimerkiksi opiskelijoiden ja työttömien kohdalla tätä pidettiin pahana tilanteena, sillä ne ovat tulevaisuuden yleisöjä, jotka pitävät Suomen yöelämää pystyssä. Myöskään taiteen perusopetus ei vieläkään ole täysin saavutettava kaikille lapsille ja nuorille.
Artisti Hassan Maikal korosti puheenvuoroissaan sitä, kuinka hänelle oli aikanaan annettu mahdollisuus Helsingin kaupungin nuorisotoimen puolelta kehittää osaamistaan nuorisotaloissa. Maahanmuuttajana hänen yksi päämääränsä on ollut tavoittaa muita kaltaisiaan nuoria ja toimia heille roolimallina, ja musiikin kautta se on ollut mahdollista. Musiikki on hänen mukaansa investointi eikä kulu, ja se pitäisi Suomessa nähdä.
Tutkija Minna Huotilainen nosti puolestaan esille ongelmat opetuskoulutuksessa: moni opettajaksi haluava ei ole lainkaan kiinnostunut musiikista, eikä musiikin harrastamista erityisesti kannusteta opettajakoulutuksessa. Esimerkiksi Virossa jokaisella koululuokalla on erikoistunut musiikkikasvattaja. Samaan aikaan työelämässä moni ammatti edellyttää musiikillista ymmärrystä, jota tarvitaan yhä useammissa tehtävissä. Siksi olisi olennaista että sitä voisi kehittää esimerkiksi jatko-opiskelemalla, mikä lisäisi musiikin osaajia ja ymmärrystä eri ammattialoille.
