Aivotutkija: Pisa-tuloksia voidaan korjata lisäämällä musiikkia ja taideaineita

Suomen musiikkioppilaitosten liiton tuoreen kannanoton mukaan musiikin ja taideaineiden roolin vahvistaminen voisi auttaa kääntämään heikentyneiden Pisa-tulosten suuntaa. Aivotutkija ja kasvatustieteen professori Minna Huotilainen sekä muut kirjoittajat korostavat, että soittaminen, laulaminen ja rytmiikka tukevat oppimisen kannalta tärkeitä valmiuksia. Tutkimusten mukaan musiikkiharjoittelu on yhteydessä esimerkiksi keskittymiskykyyn, työmuistiin, tarkkaavaisuuteen, toiminnanohjaukseen ja kielellisiin taitoihin.

Suomen musiikkioppilaitosten liitto julkaisi 10. syyskuuta kannanoton, jossa korostetaan musiikin ja taideaineiden merkitystä oppimisen tukena. Kirjoittajien mukaan taideaineiden laadukkaan opetuksen arvon tunnustaminen ei myöskään ole pois muiden oppiaineiden merkityksestä, vaan kyse on koulutuksen kokonaisuuden vahvistamisesta.

Kannanotto liittyy syyskuussa julkaistuihin vuoden 2025 Pisa-tuloksiin. OECD:n Pisa-tutkimuksessa mitataan 15-vuotiaiden osaamista lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Tulosten mukaan suomalaisoppilaiden osaaminen on jatkanut laskuaan erityisesti lukemisessa ja matematiikassa, vaikka Suomi sijoittuu edelleen OECD-maiden keskiarvon yläpuolelle. Huolta tuloksissa herätti myös suomalaisnuorten sinnikkyys: vain 41 prosenttia oppilaista kertoi ponnistelevansa enemmän tehtävän vaikeutuessa, mikä oli osallistujamaiden alin osuus.

Tätä taustaa vasten Suomen musiikkioppilaitosten liiton kannanotossa muistutetaan musiikin ja taideaineiden merkityksestä muun muassa keskittymisen, toiminnanohjauksen ja pitkäjänteisyyden tukena.

Musiikkiala.fi julkaisee kannanoton kokonaisuudessaan alla.

Pisa-tuloksia voidaan korjata – lisää musiikkia ja taideaineita lasten arkeen

Musiikin ja muiden taideaineiden määrää tulee lisätä varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa. Ne eivät ole koulussa vain ylimääräistä tekemistä, vaan tukevat tehokkaasti lapsen kokonaisvaltaista kasvua, oppimista ja hyvinvointia.

Soittaminen, laulaminen ja rytmiikka harjoittavat tutkitusti kaikessa oppimisessa tärkeitä taitoja: muistamista, kuuntelemista ja oman toiminnan säätelyä. Tutkimuksissa musiikkiharjoittelun on havaittu olevan yhteydessä erityisesti toiminnanohjaukseen, kuten keskittymisen ja impulssien hallintaan sekä työmuistiin. Musiikki tutkitusti kehittää myös kielellisiä taitoja, lisää tarkkaavaisuutta ja auttaa tunteiden säätelyssä.

Taideaineiden merkitys ei kuitenkaan rajoitu kognitiivisiin taitoihin. Musiikki ja muut taiteet antavat lapselle mahdollisuuden ilmaista tunteitaan, käyttää mielikuvitustaan ja kokea onnistumista. Taide voi myös tarjota lapselle keinon ilmaista itseään silloin, kun omia ajatuksia tai tunteita on vaikea pukea sanoiksi. Yhteisöllisessä taiteen tekemisessä, kuten kuorossa, yhtyeessä, teatterissa tai yhteisessä taideprojektissa opitaan kuuntelemaan muita, tekemään yhteistyötä ja kantamaan vastuuta yhteisestä lopputuloksesta. Tällaiset kokemukset vahvistavat ryhmään kuulumisen tunnetta ja ehkäisevät yksinäisyyttä.

Erityisen tärkeää taideaineiden lisääminen on varhaisiässä, koska lapsuudessa luodaan pohjaa myöhemmille oppimis- ja vuorovaikutustaidoille. Koulu ja varhaiskasvatus voivat tarjota yhdenvertaisen mahdollisuuden kehittää aivojaan, tutustua taiteeseen ja löytää itselleen mielekkään harrastuksen, jota voi syventää taiteen perusopetusta tarjoavissa oppilaitoksissa. Ei pitäisi olla perheen taloudellisesta tilanteesta riippuvaista, saako lapsi mahdollisuuden harrastaa taidetta.

Laadukkaan taideaineiden opetuksen arvon tunnustaminen ei tarkoita muiden oppiaineiden merkityksen väheksymistä. Päinvastoin ne tulisi nähdä osana hyvää ja monipuolista koulutusta. Pisa-tutkimuksessa mitattavat matematiikka, kielet ja luonnontieteet kehittävät tärkeitä valmiuksia, mutta niin tekevät myös luovuus, itseilmaisu, yhteistyö, tunne- ja vuorovaikutustaidot. Tulevaisuuden yhteiskunnassa tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat paitsi ratkaista ongelmia myös ajatella luovasti, tehdä yhteistyötä ja ymmärtää erilaisia näkökulmia. Musiikilliset ja taiteelliset menetelmät ovat tehokkaita opettamisen menetelmiä myös muiden oppiaineiden tunneilla.

Musiikin ja muiden taideaineiden määrää tulee lisätä ja laadukkaasta opettajankoulutuksesta huolehtia sekä varhaiskasvatuksessa että peruskoulussa. Otetaan mallia Virosta, jossa jokaisessa päiväkodissa on koulutettu varhaisiän musiikkikasvattaja, ja viron kieltä vaalitaan ja opiskellaan laulaen.

Tavoitteena ei tarvitse olla ammattilaisuus, vaan jokaisen lapsen mahdollisuus kasvaa luovaksi ja itseensä luottavaksi ihmiseksi. Taide ei ole pois oppimisesta, se on yksi oppimisen ja hyvinvoinnin tehokkaimmista välineistä.

Minna Huotilainen
kasvatustieteen professori, aivotutkija
Helsingin yliopisto

Paula Turkkila
päällikkö
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Olli-Pekka Martikainen
toiminnanjohtaja
Suomen musiikkioppilaitosten liitto

Sirpa Lahti
rehtori
Käpylän musiikkiopisto