Musiikki on tärkeä osa elämää lähes jokaiselle suomalaiselle – kotimaisen musiikkikulttuurin arvostus on vahvaa
Musiikki on suomalaisille poikkeuksellisen tärkeä osa elämää: 91 prosenttia suomalaisista pitää musiikkia erittäin tai jokseenkin tärkeänä, selviää tuoreesta Musiikinkuuntelu Suomessa 2026 -tutkimuksesta. Musiikista saadaan iloa ja elämyksiä, ja sen merkitys korostuu vaikeina aikoina. Myös kotimaista musiikkia ja suomalaista musiikkikulttuuria arvostetaan laajasti, ja suomalaiset pitävät tärkeänä musiikkikulttuurin tukemista ja vaalimista.
Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n ja Teoston tuottaman Musiikinkuuntelu Suomessa 2026 -tutkimuksen mukaan 51 prosenttia suomalaisista pitää musiikkia erittäin tärkeänä ja 40 prosenttia jokseenkin tärkeänä. Musiikista saa merkittävästi iloa elämäänsä 85 prosenttia suomalaisista, ja 76 prosenttia kokee musiikin tarjoavan syviä elämyksiä. Ainoastaan yhdelle prosentille musiikki ei ole lainkaan tärkeää.
Musiikin merkitys korostuu erityisesti epävarmoina aikoina. Peräti 71 prosenttia suomalaisista kertoo musiikin olevan erityisen tärkeää silloin, kun elämässä on vaikeaa. Musiikista saa myös seuraa: 77 prosenttia kertoo, että musiikki pitää heille seuraa kun he ovat yksin ja 61 prosenttia täyttää musiikilla tyhjiä hetkiä.
Musiikki yhdistää ihmisiä
Musiikin merkitys ei rajoitu henkilökohtaisiin kokemuksiin, vaan tutkimuksessa nousee vahvasti esiin myös musiikin sosiaalinen ja yhteisöllinen ulottuvuus.
Lähes 60 prosenttia kertoo musiikkimaun yhdistävän heitä muihin ihmisiin, ja yli puolet tuntee yhteyttä samoista artisteista tai kappaleista pitäviin. Musiikilla on myös konkreettinen vaikutus ihmisten välisiin suhteisiin. Lähes puolet suomalaisista kertoo saaneensa uusia tuttavuuksia tilanteissa, joissa on kuunneltu musiikkia.
Tutkimuksen mukaan musiikilla on tärkeä rooli myös oman identiteetin rakentumisessa. 59 prosenttia suomalaisista kokee, että musiikkimaku on osa omaa persoonallisuutta, joka tekee heistä erottuvan oman itsensä. Musiikki näyttäytyy suomalaisille samalla tavalla identiteettitekijänä kuin harrastukset. Erityisen vahvaa tämä on 19-25-vuotiailla (66 %) ja 26-35-vuotiailla (67 %).
Kotimainen musiikkikulttuuri on suomalaisille tärkeä
Vaikka musiikkia on maailmanlaajuisten digitaalisten palveluiden kautta tarjolla enemmän kuin koskaan, kotimaisella musiikilla on Suomessa edelleen vahva asema. Tutkimuksen mukaan 84 prosenttia vastaajista on iloisia siitä, että Suomessa on oma musiikkikulttuuri ja omat musiikintekijät. 77 prosentin mielestä musiikki on niin tärkeä asia, että yhteiskunnan kannattaa tukea ja vaalia suomalaista musiikkikulttuuria.
Kotimaisen musiikin vahva asema näkyy myös siinä, mitä suomalaiset kuuntelevat. Tutkimuksen mukaan kotimaiset artistit hallitsevat suurimpien hittien joukkoa, vaikka kaikesta kuunnellusta musiikista enemmistö on ulkomaista.
Suosituimmat musiikkityylit
Tutkimuksen mukaan suomalaisten suosikkimusiikkigenreistä erottuu selkeä kolmen kärki: suomenkielinen pop, perinteinen rock ja englanninkielinen pop ovat eniten kuulijoiden mieleen.
Suosituimpia musiikkityylejä pitää mieluisana tai erittäin mieluisana 53 prosenttia suomalaisista. Suomenkielinen pop erottuu joukosta: sitä pitää erittäin mieluisana suurempi osuus, mikä nostaa sen kaikista suosituimmaksi musiikkityyliksi.
Suomalaisten musiikkimaku on kuitenkin edelleen monipuolinen. Kärkikolmikkoa seuraavat metalli ja iskelmä (40 %). Rapin ja hiphopin sekä K-popin suosio jatkaa kasvuaan erityisesti nuorten keskuudessa.
Musiikkimaku vaihtelee voimakkaasti iän mukaan. Alle 25-vuotiaiden suosikkien joukossa korostuvat rap ja pop. Vanhemmissa ikäryhmissä suosituimpien joukkoon nousevat puolestaan iskelmä ja perinteinen rock.
Suomalaiset suhtautuvat varauksellisesti tekoälymusiikkiin
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös suomalaisten suhtautumista tekoälyn käyttöön musiikissa. 60 prosenttia suomalaisista haluaa tietää, onko heidän kuuntelemansa musiikki tekoälyllä luotua. 70 prosenttia kertoo, ettei lähtökohtaisesti haluaisi kuulla tekoälyllä luotua musiikkia. Vain 13 prosenttia suhtautuu myönteisesti tekoälyn käyttöön musiikin esittämisessä, ja sama osuus suhtautuu myönteisesti sen käyttöön musiikin säveltämisessä ja sanoittamisessa.
Samansuuntaisia havaintoja on saatu myös kahdesta muusta tuoreesta tutkimuksesta. Sekä Nordic Digital Music Survey 2026 että Tekijänoikeusbarometri 2026 kertovat suhtautumisen tekoälyllä tuotettuun musiikkiin ja muihin luoviin sisältöihin muuttuneen aiempaa kriittisemmäksi samalla, kun tekoälyn käyttö yleistyy.
Lue koko Musiikinkuuntelu Suomessa 2026 -tutkimusraportti (pdf)
