Ala yhteiskunnassa
Ammattilaiset
Teokset
Tulevaisuus
Tutkimus
Vastuullisuus

Tutkimus: Nais- ja miesmusiikintekijöillä täysin eri käsitys alan tasa-arvoisuudesta – musiikkiala ryhtyy toimenpiteisiin

Tuoreen suomalaisen kyselytutkimuksen mukaan 70 prosenttia naispuolisista säveltäjistä ja sanoittajista kokee musiikkialan epätasa-arvoisena, kun miesten  keskuudessa luku on vain 32 prosenttia. Suurimmiksi syiksi nimettiin musiikkialalla vallitsevat asenteet sekä naisten verkostojen ja esikuvien puute. Kyselyssä nousi esille myös toivottuja toimenpiteitä asian parantamiseksi, esimerkiksi musiikinopetuksesta saatava parempi tuki ja kannustus, harrastusmahdollisuuksien kasvattaminen ja esikuvien tuominen enemmän esille.

Yksitoista musiikkialan toimijaa teettivät laajan kyselytutkimuksen, jossa pyrittiin selvittämään, miksi Suomessa musiikin tekijöistä vain viidennes on Teoston asiakasrekisterin mukaan naisia tai muunsukupuolisia. Musiikkialan opiskelijoista yli puolet on naisia.

”Samanlainen tilanne on myös monissa muissa maissa. Halusimme selvittää niitä esteitä ja kannusteita, joita musiikin tekemiselle on, ja mitkä tekijät vaikuttavat eniten siihen, että musiikin säveltämisestä tai sanoittamisesta tulee ammatti. Lisäksi halusimme kartoittaa, millaisia toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi tarvitaan”, kertoo tutkimushanketta koordinoivan Teoston viestintä-, markkinointi- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura.

Tutkimuksen kohderyhminä olivat musiikin ammattilaiset, harrastajat, opiskelijat sekä alan vaikuttajat. Tutkimukseen vastasi 2055 henkilöä, joista naispuolisia oli 47 prosenttia ja miespuolisia 46 prosenttia. Joukossa oli myös 35 (2 %) muunsukupuoliseksi itsensä identifioivaa. Lisäksi tutkimuksen osana tehtiin 21 laadullista haastattelua.

Tutkimuksen mukaan:

  •  70 % naisista ja 77 % muunsukupuolisista kokee musiikkialan epätasa-arvoisena, miehistä vain 32 %.
  • Alle 35-vuotiaiden vastaajaryhmässä tasa-arvon nykytilanne koetaan kaikkein heikoimmaksi: naisista 78 % ja miehistä 42 % kokee alan epätasa-arvoisena.
  • 47 % naisista ja 76 % muunsukupuolisista kokee sukupuolensa vaikuttaneen negatiivisesti oikeiden kumppaneiden ja verkostojen löytymiseen, vastaava luku miehillä on 7 %.
  • 29 % naisista ja 45 % muunsukupuolisista on kokenut säveltäjänä/sanoittajana sukupuolesta johtuvaa syrjintää, vastaava luku miehillä on 5 %.
  • Naispuolisten vastaajien joukossa epätasa-arvoisimpana näyttäytyy rap/hiphop/r’n’b -genre. Vähiten epätasa-arvon kokemusta on klassisen ja taidemusiikin piirissä toimivilla naisilla.  
  • Naispuoliset aloittavat musiikinteon varhain: Naisista 39 % on tehnyt ensimmäiset sävellyksensä jo alle 12-vuotiaana, miehistä vain 24 %.
  • Uravalintaan vaikuttavat eniten esikuvat ja idolit (49 %:lla naisista ja 66 %:lla miehistä). Naisilla musiikinopettajan rooli on selvästi merkittävämpi (34 %:lla naisista, 28 %:lla miehistä).
  • Musiikin säveltäminen ja sanoittaminen kiinnostaa: musiikin opiskelijoiden joukossa sitä piti kiinnostavana uravalintana 73 % naisista ja 88 % miehistä.
  • Sekä naiset että miehet nostivat suurimpina esteinä säveltäjäksi ja sanoittajaksi ryhtymiselle oman epävarmuuden/uskon puutteen (naiset 82 %, miehet 74 %) sekä mielikuvat alalta (naiset 80 %, miehet 67 %). Naiset kokevat miehiä enemmän esteiksi työverkostojen puutteen (77 %) ja lähipiirin tuen puutteen (69 %).
  • Tärkeimmiksi keinoiksi alan tasa-arvon parantamiseksi koetaan parempi tuki ja kannustus varhaiskasvatuksessa ja koulussa (47 %), harrastusmahdollisuuksien kasvattaminen (45 %)  sekä esikuvien esille tuominen (43 %). Naiset kokevat miehiä tärkeämmäksi uudenlaisten verkostojen rakentamisen (46 % naisvastaajista) sekä sukupuolikiintiöt (27 % naisvastaajista). Avoimissa vastauksissa sekä naisten että miesten vastauksissa korostui eniten alan vanhojen rakenteiden, asenteiden ja käytäntöjen muuttaminen. 

”Miehet päättävät, mitä on hyvä musiikki”

Kyselyyn vastanneet kokevat alan perinteisen miehisyyden ja vallitsevien asenteiden olevan suurin syy naisten ja muunsukupuolisten vähäiselle määrälle musiikintekijöissä.  Vastauksissa nousevat toistuvasti esille hyvä veli -kerhot, miehet musiikkiteollisuuden portinvartijoina sekä yleisesti tunne siitä, että miehet päättävät, mitä on hyvä musiikki.

Naisvastaajat kertovat kokeneensa myös sukupuoleensa liittyvää syrjintää. Syrjintä ilmenee pääasiallisesti arvostuksen puutteena ja vähättelynä, miesten suosimisena ja miesten parempina palkkioina. Myös häirintä ja ahdistelu nostettiin esille sukupuoleen liittyvänä syrjinnän muotona.

Merkittävä osa yli 35-vuotiaista miesvastaajista puolestaan katsoo, ettei sukupuolella ole suurta merkitystä musiikin tekemisessä ja että kaikilla on samat mahdollisuudet alalla. Samassa vastaajaryhmässä on eniten niitä, jotka kokevat, että alalla ei juuri tarvita toimenpiteitä tasa-arvon lisäämiseksi. 

”Tämä selkeä ero naisten ja miesten kokemusmaailmassa on tietysti huolestuttava. Ne, jotka eivät ole kokeneet sukupuolensa takia syrjintää, eivät sitä välttämättä tunnista. Toisaalta alle 35-vuotiaat miehet näkevät tasa-arvon haasteet selkeämmin ja he myös kokevat muutoksen tarpeelliseksi”, Aura toteaa.

Musiikin tekeminen kiinnostaa myös tyttöjä ja naisia

Naiset ja miehet kokevat samankaltaisia esteitä säveltäjäksi ja sanoittajaksi ryhtymisessä. Naisten kohdalla esteinä erottuvat esikuvien ja työverkostojen puute. Sen sijaan melko usein kuultu perustelu, että tyttöjä ja naisia ei kiinnostaisi musiikin tekeminen, ei näytä tutkimustuloksen valossa todelta.

”Naissäveltäjistä 39 prosenttia on tehnyt ensimmäiset sävellyksensä jo alle 12-vuotiaana, miehistä vain 24 prosenttia. Lisäksi musiikin opiskelijoiden keskuudessa noin kolme neljäsosaa naisista on kiinnostunut säveltäjän tai sanoittajan urasta”, Aura kertoo.

Muunsukupuolisilla esteinä korostuvat työverkostojen puute, taloudellisista syistä johtuvat puutteelliset harrastusmahdollisuudet sekä mielikuvat alalta.

Kasvatuksella ja musiikinopettajilla suuri rooli

Tutkimuksen mukaan myös musiikkikasvatuksella ja musiikinopettajilla näyttää olevan iso rooli musiikintekijäksi ryhtymisessä. Useat vastaajat kokevat, että tyttöjä ohjataan helpommin teoriapainotteiseen ja virheettömään soittamiseen tai lauluun, kun poikia taas kannustetaan bändihommiin ja improvisaatioon.

”Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että nuoret musiikinharrastajat eivät koe saavansa riittävästi tietoa musiikin säveltämisestä tai sanoittamisena yhtenä mahdollisena ammatti-identiteettinä. Tässäkin varmasti on kehitettävää esimerkiksi opinto-ohjauksen osalta”, sanoo Sanna Saarinen, toiminnanjohtaja Suomen musiikkioppilaitosten liitosta.

Myös musiikkiteknologian käytössä on eroja: miltei 60 prosenttia naisvastaajista piti musiikkiteknologian käyttöä vaikeana tai ei ollenkaan käytä teknologiaa. Miehistä 60 prosenttia puolestaan piti teknologian käyttöä helppona. Ero musiikkiteknologian hyödyntämisessä lähtee syntymään jo varhain: vain 55 prosenttia alle 18-vuotiaista tytöistä on hyödyntänyt musiikkiteknologiaa kun vastaava luku pojilla on 84 prosenttia. 

Saarisen mukaan teknologialla on nykyisin merkittävä rooli musiikin tekemisessä, joten sen osaamisella on varmasti vaikutusta siihen, ketkä musiikkia lopulta tekevät.

Kohti tasa-arvoisempaa musiikin maailmaa

Vastaajat saivat myös ehdottaa toimenpiteitä tilanteen muuttamiseksi. Vastauksissa korostui esimerkiksi kouluista saatava parempi tuki ja kannustus, harrastusmahdollisuuksien kasvattaminen ja esikuvien tuominen esille.

”Toimenpide-ehdotuksia tuli valtavasti ja haluammekin kiittää kaikkia vastanneita ja ehdotuksia antaneita. Lähdemme tutkimushankkeen kumppaneiden kanssa heti työstämään konkreettisia toimenpiteitä, jotta musiikin tekemisestä tulisi Suomessa tasa-arvoisempaa”, Aura sanoo.

Tutkimuksen toteutti Tutkimustoimisto Vastakaiku, jonka mukaan tutkimuksen avoimen palautteen määrä oli täysin poikkeuksellista.

”Aihe on todella herättänyt tunteita. Avointa palautetta kertyi reilusti yli 10 000 vastausta ja moni on jakanut tutkimukseen palan omaa elämäntarinaansa. Asian tärkeys korostui myös alalla menestyneiden ammattilaisten ja vaikuttajien syvähaastatteluissa. Moni näkee, että tasa-arvoa kehittämällä koko ala hyötyy – eivät pelkästään naiset ja muunsukupuoliset.” Vastakaiun toimitusjohtaja Katariina Tenhunen kertoo.

LUE TUTKIMUSRAPORTTI (PDF)

LISÄTIETOJA

Vappu Aura, viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja, Teosto
puh. 050 560 4450, vappu.aura@teosto.fi

Sanna Saarinen, Suomen musiikkioppilaitosten liitto
puh. 045 7877 1787, sanna.saarinen@musicedu.fi 

Heidi Partti, professori, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
puh. 0400 941 699, heidi.partti@uniarts.fi

Katariina Tenhunen, toimitusjohtaja, Tutkimustoimisto Vastakaiku Oy
puh. 050 413 2392, katariina.tenhunen@vastakaiku.fi 


Tutkimushanketta koordinoi Teosto ja siinä ovat kumppaneina Elements MusicSuomen JazzliittoSuomen konservatorioliittoSuomen MusiikintekijätSuomen MusiikkikustantajatSuomen Musiikkioppilaitosten liittoSuomen SäveltäjätTaideyliopiston Sibelius-AkatemiaWarner Music Finland Oy ja Yleisradio. Tutkimuksen toteutti Tutkimustoimisto Vastakaiku.

Jaa uutinen:
X
Sulje ja palaa listaan

Lisää uutisia