Musiikkialan opettajankoulutusta koskeva selvitys tuo esiin muuttuvan työelämän tarpeita
Musiikkipedagogien ja musiikin aineenopettajien koulutuksen nykytilaa ja työelämän osaamistarpeita kartoittava Musiikkialan koulutus kohti 2030-lukua –hanke tarjoaa uudella selvityksellään tutkittua tietoa osaksi musiikkikoulutuksen tulevaisuustyötä. Hankkeen laaja kyselytutkimus nostaa esiin tarpeita erityisesti erityisen tuen, saavutettavuuden ja ryhmäopetuksen osaamisessa sekä toiveita verkostoitumisesta ja yhteistyöstä. Kyselytutkimuksesta vastasivat Centria-ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto.
Juuri julkaistuun Musiikkialan opettajuus muutoksessa: Musiikkipedagogien ja aineenopettajien näkemyksiä työelämätarpeista ja koulutuksen kehittämisestä -selvitykseen on koottu valtakunnallisesti musiikkipedagogien ja musiikin aineenopettajien näkemyksiä siitä, miten koulutus tällä hetkellä vastaa työelämän osaamistarpeisiin ja miten koulutusta tulisi kehittää.
Selvitystä varten toteutettiin keväällä 2025 anonyymi kysely. Kysely sisälsi väittämiä, joissa vastaajat arvioivat eri osaamisalueiden tärkeyttä ja koulutuksen riittävyyttä. Kyselyssä oli myös avokenttiä kehittämisehdotuksille. Kyselyyn vastasi yhteensä 374 henkilöä: musiikkipedagogeja, musiikin aineenopettajia, opiskelijoita ja kouluttajia. Kehittämisehdotuksia saatiin yli 1700.
Tulokset tarjoavat valtakunnallisen yleiskuvan koulutuksen nykytilasta.
Tuloksia: tarpeita, toiveita ja tärkeitä taitoja
Suurimmat erot työelämän osaamistarpeiden ja koulutuksen riittävyyden välillä liittyivät erityisen tuen ja oppimisen tuen osaamiseen, saavutettavuusosaamiseen sekä ryhmäopetuksen osaamiseen.
Sekä musiikkipedagogien että musiikin aineenopettajien vastauksissa sosiaaliset taidot ja vuorovaikutustaidot nousivat kaikkein tärkeimmiksi työelämätaidoksi. Koulutuksen toivottiin vastaavan entistä paremmin työelämän tarpeisiin ja tukevan verkostoitumista. Yhteistyötä eri koulutustaustaisten opettajien välillä oli tehnyt noin 70 prosenttia vastaajista. Yhteisopettajuutta ja oppilaitosrajat ylittävää yhteistyötä toivottiin kuitenkin lisää.
Tulokset osoittavat vahvan yksimielisyyden siitä, että musiikkialan opettajilta edellytetään laaja-alaista osaamista. Sekä musiikkipedagogien että musiikin aineenopettajien vastauksista nousee esiin selkeä viesti siitä, että lähes kaikkia kyselyssä nimettyjä osaamisalueita, kuten pedagoginen tai ryhmäpedagoginen osaaminen, instrumentti- tai yhteissoitto-osaaminen, digitaalinen tai musiikin hahmotusaineiden osaaminen, pidetään tärkeinä tai erittäin tärkeinä työelämässä.
”Aihe on selvästi herättänyt kiinnostusta. Vastauksia saatiin laajasti koko Suomen alueelta ja kaikki musiikkipedagogeja ja musiikin aineenopettajia kouluttavat korkeakoulut olivat edustettuina. Vastaajissa oli opiskelijoita, ammattilaisia ja ammattilaisten kouluttajia”. kertoo selvityksen kirjoittanut Lea Vartiainen.
”Kyselyssä oli sekä määrällisesti että laadullisesti analysoitavaa aineistoa, mikä teki tutkimisen erityisen mielenkiintoiseksi ja monipuoliseksi. Selvityksessä pyrin tuomaan vastaajien äänen kuuluviin, Vartiainen jatkaa.
Hankkeesta
Selvitys on osa Musiikkialan koulutus kohti 2030-lukua: Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hanketta, jota toteutetaan vuosina 2024–2026.
Suomen konservatorioliiton koordinoiman hankkeen kolmessa pilotissa seitsemän eri koulutusasteita edustavaa musiikkioppilaitosta ja organisaatiota etsii ratkaisuja musiikkikoulutuksen ajankohtaisiin haasteisiin.
Nyt tehty tutkimus lukeutuu Pilotti 3 -kokonaisuuteen, joka kohdistuu musiikkikoulutuksen ammattilaisten koulutuksen kehittämiseen. Pilotti 3 jakautuu kahteen osaan: tutkimusosioon sekä johtajille ja esihenkilöille suunnattuun täydennyskoulutusosioon.
Hanketta rahoittaa Jane ja Aatos Erkon säätiö.
Musiikkikoulutuksen visio 2030
Hankkeen taustalla vaikuttaa Suomalaisen musiikkikoulutuksen visio 2030, joka on alan yhdessä luoma tulevaisuuskuva. Sen tavoitteena on tukea toimijakenttää yhteiskunnallisten muutosten, kuten väestörakenteen, eriarvoistumisen ja teknologiseen kehityksen murroksissa.
Centria-ammattikorkeakoulun koulutusalapäällikkö Annika Mylläri on toiminut Musiikkikoulutuksen vision parissa vuodesta 2019 asti ja seurannut innostuneena, kuinka Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hanke vie visio-projektin toimenpiteitä käytäntöön.
Myllärin mukaan juuri julkaistu selvitys tuo tutkittua tietoa osaksi musiikkikoulutuksen yhteistä tulevaisuustyötä ja luo näkemystä siitä, miten musiikkikoulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta voidaan rakentaa yhdessä ja kestävästi.
Hän korostaa, että tutkimustieto kytkeytyy suoraan vision tavoitteisiin ja muistuttaa siitä, että musiikkikoulutus elää oppilaitoskulttuurista, pedagogisista valinnoista ja yhteisestä halusta kehittyä. Tuloksia tullaan hyödyntämään ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, joissa opetussuunnitelmien jatkuvassa kehittämistyössä pyritään vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin.
Alkuperäinen uutinen löytyy Suomalaisen musiikkikoulutuksen visio 2030 -sivuilta.
