Julkaistu:

4.3.2024

Lähde:

Elma.live

Jaa:

Uutiset

Keikat ja konsertit

Vastuullisuus

Musiikkiala saa oman hiilijalanjälkilaskurin – taustalla laaja yhteistyöverkosto

Julkaistu:

4.3.2024

Kirjoittaja:

Lähde:

Elma.live

Jaa:

Musiikkialan toimijoille suunnattu ilmainen hiilijalanjälkilaskuri julkaistaan Elma.live -alustalla 29. helmikuuta. Hiilijalanjälkensä arvioimalla musiikkialan toimijat voivat asettaa itselleen käytännönläheisiä päästövähennystavoitteita. Laskuria ovat yhdessä olleet tuottamassa alan keskeiset kattojärjestöt.

Musiikkialalle saadaan lisää kaivattuja työkaluja kestävyysmurroksen käytännön toteuttamiseen, kun alan yhteinen hiilijalanjälkilaskuri julkaistaan Elma.live -alustalla. Kuka tahansa musiikkialan ammattilainen voi käyttää laskuria maksutta Elmaan rekisteröidyttyään. Toistaiseksi laskuri on saatavilla vain suomeksi.

Laskurilla tehtävä hiilijalanjälkilaskelma perustuu laskijan syöttämiin toiminnan kulutustietoihin ja laskurin päästökerroinpankkiin, josta löytyy julkaisuhetkellä päästökertoimet 95:lle alalla yleiselle päästölähteelle. Käyttäjä kirjaa laskuriin esimerkiksi käytetyn polttoaineen litramäärän, matkustetut kilometrit, syötyjen ruoka-annosten lukumäärät tai tavara- tai palveluhankintojen euromäärät, joiden perusteella laskuri antaa arvion hiilijalanjäljestä. Helppokäyttöinen työkalu joustaa musiikkialan monimuotoisten toimijoiden erilaisiin tarpeisiin.

“Helppokäyttöisyyden rinnalla laskurista pyrittiin tekemään myös mahdollisimman luotettava, riippumatta käyttäjän taitotasosta. Käytännössä tämä tarkoitti esimerkiksi GHG-protokollan scope-määrityksen pois jättämistä”, kertoo laskurin kehittämistiimiä vetänyt Sitowisen johtava asiantuntija Outi Ugas. “Musiikkialan ilmastotyössä on paljon tärkeämpää hahmottaa, millaiset päästöt vaikkapa klubitilan energiankulutuksesta tai liikkumisesta syntyy ja miten niitä voisi pienentää, kuin miettiä sitä, onko jokin ajoneuvo organisaation oma tai liisattu, firman vuokraama auto, tai ehkä kaverilta lainassa, mihin scope-jaottelusta lähtevä laskenta ajattelun helposti ohjaa”, Ugas toteaa.

“GHG-protokollan olennaiset periaatteet laskelman laatua, päästökertoimien valintaa, kulutustietojen lähteitä ja laskelman rakennetta koskien ovat olleet pohjana myös tämän laskurin kehittämisessä. Elman laskurissa päästöt on jäsennetty siten, että ne antavat mahdollisimman selkeän kuvan toiminnasta elävän musiikin alalle räätälöidysti”, Ugas kertoo. Päästöt on laskurissa jaettu neljään kategoriaan: energia ja tilat, jäte, logistiikka sekä hankinnat.

Vuonna 2023 valmistuneen alan ilmastoselvityksen mukaan valtaosa elävän musiikin alan päästöistä syntyy liikkumisesta. Alan toiseksi suurin päästölähde ovat hankinnat.

“Nyt julkaistava laskuri on kaikkien musiikkialan toimijoiden ulottuvilla oleva työkalu, jonka avulla alamme toimijat pystyvät selvittämään toimintansa ilmastovaikutukset, kohdentamaan päästövähennyksiään tehokkaasti ja asettamaan itselleen konkreettisia tavoitteita”, kertoo musiikkialan yhteistä laskurihanketta koordinoinut tuottaja Petra Piiroinen. “Tämä on tärkeä askel – oman toimintansa vaikutusten ymmärtäminen on tarpeellinen osa vastuullista toimintaa alalla kuin alalla,” Piiroinen jatkaa.

Hankkeen taustalla on yhteensä 14 alan keskeistä kattojärjestöä. Laaja sitoutuminen projektiin kertoo alan tarpeesta ja halusta ilmastotoimiin. “Luovilla aloilla on supervoimia kirittää sitä kulttuurinmuutosta, jonka tarvitsemme yhteiskunnan kiireellisen kestävyysmurroksen toteutumiseksi. Siksi on tärkeää, että meillä on musiikkialalla käytössämme kaikki tarvittavat työkalut myös oman toimintamme vihreään siirtymään”, Piiroinen kommentoi.

Hanketta on hallinnoinut Muusikkojen liitto ja mukana yhteistyössä ovat olleet alan kattojärjestöistä Finland Festivals, Globe Art Point, Konserttikeskus, LiveFIN, Maailman musiikin keskus, Music Finland, Suomen Jazzliitto, Suomen Sinfoniaorkesterit, Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkineuvosto, Suomen Musiikkikustantajat ja Teosto. Hanketta ovat rahoittaneet myös Musiikin edistämissäätiö ja Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö. Laskurin on laatinut Positive Impact Finland Oy (nyk. osa Sitowise Oy:tä).

Hankkeen käynnistäjänä on ollut KEMUT (Kestävämmän musiikkialan työkalupakki) -verkosto, jonka perustajajäseniä ovat Finland Festivals, LiveFIN, Music Finland, Muusikkojen liitto, Suomen Jazzliitto sekä Suomen Sinfoniaorkesterit. Verkosto perustettiin keväällä 2020 edistämään kestävää kehitystä elävän musiikin alalla.

Elävän musiikin CO2-laskuri: https://www.elma.live/fi/calculator

Ilmastoselvitys ja ilmastotiekartta (2023): https://viileamusiikki.fi
Elma.live: https://www.elma.live
Elma.liveä hallinnoi Suomen Jazzliitto, ja sen taustalla on KEMUT-verkoston yhteistyö. Alustan rakentamiseen on saatu rahoitusta Euroopan Unionilta, Musiikin edistämissäätiöltä, Esittävän säveltaiteen edistämissäätiöltä sekä KEMUT-verkoston perustajajäseniltä. Elman yhteistyökumppaneita ovat Tiketti Oy ja Positive Impact Finland Oy (nyk. osa Sitowise Oy:ta).
KEMUT-verkosto: https://www.kestavamusiikki.net

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Tuottaja Petra Piiroinen
petra.piiroinen@jazzfinland.fi
p. 041 548 7098

Sulje ja palaa listaan

Takaisin artikkelilistaan

Lisää uutisia

Keikat ja konsertit

Tutkimus

Tutkimus osoittaa elävän musiikin alan kaipaavan tukea – pääsylippujen arvonlisäveron korotus uhkaa hidastaa toipumista

Teosto-palkinto 2024 Minna Leinosen ja Tinyhawk & Bizzarron sävelteoksille

23.04.2024

Kansainvälisyys

Koulutus

Taideyliopiston Sibelius-Akatemia sijoittui kärkijoukkoon musiikin ja esittävien taiteiden QS World University Rankings -yliopistovertailussa

Suomalaisissa kauppakeskuksissa tutkitaan musiikin käytön arvoa ja hyötyjä asiakkaille sekä henkilöstölle

Madetoja-säätiö myönsi lähes 80 000 euroa avustuksia suomalaisen musiikin edistämiseen

Teoston ennätysvuosi 2023: tekijänoikeuskorvaukset nousivat 83,8 miljoonaan euroon

04.04.2024

Ala yhteiskunnassa

Talous

Musiikkialalla luovien alojen vahvin kasvu

25.03.2024

Tutkimus

Äänitteet

Äänitemusiikille yhdeksäs perättäinen kasvuvuosi

Musiikkialalla esiintyy yhä runsaasti syrjintää – erityisesti etniseen taustaan, ikään ja sukupuoleen liittyvä syrjintä yleistä

21.03.2024

Kansainvälisyys

Palkinnot

Suomalainen taidemusiikki niittää mainetta maailmalla

20.03.2024

Musiikkiala saa oman hiilijalanjälkilaskurin – taustalla laaja yhteistyöverkosto

Lisää uutisia

Tutkimus osoittaa elävän musiikin alan kaipaavan tukea – pääsylippujen arvonlisäveron korotus uhkaa hidastaa toipumista

Teosto-palkinto 2024 Minna Leinosen ja Tinyhawk & Bizzarron sävelteoksille

Tai­dey­li­opis­ton Si­be­lius-Aka­te­mia si­joit­tui kär­ki­jouk­koon musii­kin ja esit­tä­vien tai­tei­den QS World Uni­ver­si­ty Ran­kings -yli­opis­to­ver­tai­lus­sa

Suomalaisissa kauppakeskuksissa tutkitaan musiikin käytön arvoa ja hyötyjä asiakkaille sekä henkilöstölle

Madetoja-säätiö myönsi lähes 80 000 euroa avustuksia suomalaisen musiikin edistämiseen

Teoston ennätysvuosi 2023: tekijänoikeuskorvaukset nousivat 83,8 miljoonaan euroon

Musiikkialalla luovien alojen vahvin kasvu

Äänitemusiikille yhdeksäs perättäinen kasvuvuosi

Musiikkialalla esiintyy yhä runsaasti syrjintää – erityisesti etniseen taustaan, ikään ja sukupuoleen liittyvä syrjintä yleistä

Suomalainen taidemusiikki niittää mainetta maailmalla

Taideyliopiston Sibelius-Akatemia sijoittui kärkijoukkoon musiikin ja esittävien taiteiden QS World University Rankings -yliopistovertailussa