Musiikkiala.fi:n selvitys: Miljoonien eurojen leikkaukset uhkaavat alan kasvua
Musiikkiala.fi:n selvityksen mukaan vuosien 2023–2025 aikana musiikkialan rahoitukseen kohdistui laajoja leikkauksia, jotka vaikuttivat lähes kaikkiin alan ammattimaisiin toimijoihin, järjestöihin, oppilaitoksiin ja yksittäisiin ammattilaisiin. Alan viesti on, että musiikista kyetään rakentamaan merkittävää tulevaisuuden kasvua vain, jos leikkauslinja loppuu.
Musiikkiala.fi -verkoston selvityksen mukaan alaan on kohdistunut vuosien 2023–2025 aikana maltillisestikin arvioiden 5 miljoonan euron suorat leikkaukset.
”Leikkaukset ulottuivat esittävän taiteen valtionosuuksista ja valtion toiminta-avustuksista yksityisen kopioinnin hyvitysmaksuihin, alan koulutukseen sekä livealaan eli konsertti- ja keikkatoimintaan. Summa ei sisällä kaikkia välillisiä vaikutuksia, kuten kuntarahoituksen leikkauksia tai kansalaisopisto- ja opintokeskusrahoituksen muutoksia, joiden euromääräistä arviota ei ole saatavilla,” kertoo Musiikkiala.fi:n selvityksen koonnut Sari Aalto-Setälä.
Selvityksen mukaan leikkausten vaikutukset näkyvät kaikkien musiikin ammattilaisten arjessa esimerkiksi kiertuetoiminnan supistumisena, henkilöstövähennyksinä ja työskentelyn apurahojen niukkenemisena.
Musiikin valtionosuudet, toiminta-avustukset ja tuet romahtivat
Selvityksen mukaan leikkauksia on tehty koko musiikkialan kentälle.
Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Taiteen edistämiskeskus Taiken rytmimusiikin toimijoille myöntämä tuki on vähentynyt vuodesta 2023 vuoteen 2025 yhteensä 929 000 euroa. Leikkaus on vaikuttanut suoraan musiikin livekentän monimuotoisuuteen ja tavoittavuuteen.
Musiikin vientiin erikoistuneelta Music Finlandilta leikattiin kahden eri ministeriön alalta yhteensä 375 000 euroa. Ammatillisen koulutuksen mittava leikkauskokonaisuus realisoitui sekin vuonna 2025, kun oppilaitosten rahoitus laski keskimäärin 6–8 prosenttia aiemmasta vuodesta. Sinfoniaorkestereiden valtionosuuksiin kohdennettiin yhteensä yli 1,2 miljoonan euron leikkaukset vuonna 2025.
Myös musiikin harrastamisen alan avustukset putosivat 342 000 eurosta 196 000 euroon. Lisäksi usean järjestön rahoitus loppui: Suomen konservatorioliitto ja Suomen musiikkineuvosto menettivät avustuksensa kokonaan, kuten myös Suomen Säveltäjät ry ja Suomen Musiikintekijät ry. Suomen Jazzliitto ry:n avustus väheni kahdessa vuodessa yhteensä 91 000 euroa. Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n tuesta on leikattu vuosina 2024 ja 2025 yhteensä 29 000 euroa.
Vaikka yksityisen kopioinnin hyvitys ei ole harkinnanvaraista kulttuuritukea vaan lakisääteinen korvaus haitasta, kohdistui siihenkin merkittävä alan toimintaedellytyksiä heikentävä leikkaus. Hyvitys puolitettiin aiemmasta 11 miljoonasta 5,5 miljoonaan, josta hieman alle puolet kohdentuu musiikkialaan. Leikkaus vaikuttaa dramaattisesti Musiikin edistämissäätiön tukitoimintaan sekä on suoraan pois Gramexin ja Teoston kautta yksittäisille musiikin ammattilaisille maksettavista korvauksista.
Koulutus sekä kiertue- ja keikkatoiminta supistuu
Musiikkialan ammatillisen koulutuksen rahoitus laski keskimäärin 6–8 % vuodesta 2024 vuoteen 2025. Leikkausten vaihteluväli oli 2–13 %, mikä tarkoittaa, että osassa ammattiopetusta tarjoavissa oppilaitoksessa leikkaukset olivat varsin laajoja. Leikkausten vuoksi useissa konservatorioissa käytiin muutosneuvotteluita, jotka ovat johtaneet osa-aikaistamisiin, lomautuksiin ja opetuksen tiivistämiseen. Tämän lisäksi kokonainen musiikin koulutuslinja päättyy keväällä 2026 Kotkassa, kun Kymen Konservatorion toiminta loppuu koulutuskuntayhtymä Ekamissa. Kaupunkien talouspaineet ovat heijastuneet myös taiteen perusopetuksen rahoituksen tasoon useissa kaupungeissa, esimerkiksi Kuopiossa ja Jyväskylässä.
Valtakunnallinen kiertuetoiminta on kärsinyt erityisesti jazz-, kansanmusiikki- ja lastenmusiikkialalla. Leikkaukset Jazzliitolle, Konserttikeskukselle ja Suomen Kansanmusiikkiliitolle ovat vähentäneet konserttitarjontaa erityisesti pienissä kunnissa.
”Leikkaukset ovat selvityksen mukaan heikentäneet voimakkaasti musiikin alueellista saatavuutta ja vaikeuttaneet entisestään muusikoiden ja muiden musiikin ammattilaisten työllisyystilannetta”, summaa Aalto-Setälä.
Synkkyydestä katse tulevaan
Leikkausten keskellä musiikkialan järjestöt ovat hahmottaneet yhteisiä painopisteitä, joilla alan elinvoimaisuutta voidaan vahvistaa. Painopisteitä tulisi huomioida järjestöjen mukaan sekä kulttuuripoliittisen selonteon että luovien alojen kasvustrategian toimeenpanossa.
Selvityksessä toivotaan rahoituksen ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä – niin taiteen perusopetuksessa, ammatillisessa koulutuksessa kuin järjestötoiminnassa. Useat toimijat korostavat, että nykyinen rahoitusmalli on liian poukkoileva ja vaikeuttaa suunnittelua, laatua ja kehittämistyötä.
Myös alueellisuus ja saavutettavuus nousevat esiin lähes kaikissa näkemyksissä. Musiikkialan toiminta ei voi keskittyä vain suuriin kaupunkeihin, vaan koko maan kattava ekosysteemi on elinehto. Lisäksi oppilaitokset tulisi nähdä alueilla paitsi koulutuksen tarjoajina, myös musiikin ammattilaisten työllistäjinä ja paikallisen kulttuurielämän ylläpitäjinä.
Kansallisella tasolla koulutuksen osalta painotetaan varhaisiän musiikkikasvatuksen merkitystä, yksilöllisten opintopolkujen turvaamista ja pedagogien osaamisen kehittämistä. Musiikkioppilaitosten rooli tulisi nähdä laajasti – ne eivät ole vain oppimisen paikkoja, vaan myös yhteisöllisyyden, osallisuuden ja kulttuuriperinnön kantajia.
Tekijänoikeusjärjestelmän vahvistaminen on lisäksi monen järjestön yhteinen tulevaisuusteema. Tekoälyn aikakaudella reilu tekijänoikeuslainsäädäntö on elinehto musiikin tekemisen ja esittämisen tulevaisuudelle.
Selvityksestä ilmeni myös, että elävän musiikin elinvoimaisuuden näkökulmasta välttämättömyyksiä olisivat pääsylippujen arvonlisäveron alentaminen takaisin 10 % tasolle sekä musiikkitapahtumien norminpurku.
Yhteinen nimittäjä kaikille järjestöille on halu säilyttää musiikkialan monimuotoisuus, saavutettavuus ja ammattimaisuus.
”Selvityksen mukaan musiikkialalla on potentiaalia olla mukana rakentamassa uutta kasvua, kansainvälistä menestystä, työllisyyttä sekä osallistavaa, kestävää ja demokraattista yhteiskuntaa – kunhan sen toimintaedellytykset turvataan. Tämä edellyttää paitsi riittävää rahoitusta, myös rakenteellista uudistumista, yhteistyötä ja musiikkipoliittista tahtoa,” tiivistää Aalto-Setälä.
