Näin toimii musiikkialan talous
Musiikkialan talous on kooltaan 1,25 miljardia ja kaikkien luovien alojen 15,8 miljardia euroa. Mutta miten musiikkialan talous toimii?
Miten kulttuurialan talous toimii, miten luodaan alalle talouskasvua ja työpaikkoja? Nämä kysymykset kiinnostavat niin tutkijoita kuin luovien alojen etujärjestöjä.
Vastaamista vaikeutti pitkään se, että tilastoista oli vaikea löytää luovien alojen talous- ja työllisyyslukuja. Nyt tilanne on korjattu. Vuoden sisällä on julkaistu useita selvityksiä.
Music Finland tutkimuksen edelläkävijä
Musiikin puolella hyviä tilastoja on ollut tarjolla jo ennenkin, koska Music Finlandin tutkimusyksikkö on tehnyt niitä.
”Olemme julkaisseet raportteja musiikkialan kokonaisarvosta jo yli kymmenen vuoden ajan. Menetelmät ovat vakiintuneita, ja niistä voidaan seurata myös pitkän aikavälin kehitystä”, sanoo tutkimuspäällikkö Merja Hottinen.
Music Finlandin mukaan Suomen musiikkialan arvo nyt noin 1,25 miljardia euroa.
Tuoreimpien Music Finlandin selvitysten mukaan Suomen musiikkialalla on ollut talouskasvua lähes kaikilla sektoreilla.
Hottisen mukaan pandemian väistyttyä selkeää kasvua on ollut paitsi elävän musiikin sektorilla, myös äänite- ja tekijänoikeussektoreilla.
”Musiikkiviennin arvo kasvoi jopa 40 prosenttia, ja toi Suomeen vientituloja 130,6 miljoonaa euroa.”
Luovat alat kokonaisuudessaan
Eduskuntavaalien alla Luovan työn tekijät ja yrittäjät – Luovat ry teetti Taloustutkimuksella selvityksen luovien alojen taloudesta ja työllisyysvaikutuksesta. Sen mukaan luovien alojen talous oli 14,8 miljardia euroa. Osa tästä on yhteiskunnan rahoittamaa ja osa yksityistä toimintaa. Jos mukaan otetaan opetusministeriön alainen koulutus, luku nousee 15,8 miljardiin euroon.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 kulttuuriammatti oli päätyönä noin 136 100 hengellä. Heistä 12 prosenttia oli määräaikaisessa työssä ja 25 prosenttia yrittäjinä.
”Luovat alat ovat kasvaneet merkittäväksi toimialaksi. Se on kooltaan jo kaksikertainen matkailu- ja ravintola-alaan verrattuna ja kolmasosa rakentamisalaan verrattuna”, sanoo Pasi Holm, joka siirtyi pari vuotta sitten Taloustutkimuksen tutkimusjohtajan paikalta Finnish Consulting Group FCG:n johtavaksi asiantuntijaksi.
Suurimmat alat ovat Holmin selvityksen mukaan peliala ja viihde-elektroniikka (3,8 mrd.), lehdistö ja uutistoimistot (3,5 mrd.), mainos- ja viestintätoimistot (1,7 mrd.), kirjallisuus (1,4 mrd.) sekä elokuva ja av-ala (1,1 mrd.).
Suurempi kuin moni perinteinen ala
Luovien alojen vaikutukset kansantalouteen ovat yllättävänkin suuria.
Luovat ry:n aineistossa siteerataan Tilastokeskuksen dataa, jonka mukaan luovat alat tuottivat ennen koronaa 3,3 prosenttia BKT:stä ja 3,1 prosenttia työpaikoista.
Jopa koronan aikana, vuosina 2020 ja 2021, luovien alojen BKT-osuus säilyi suurempana kuin useimmilla perinteisillä teollisuuden aloilla, kuten mm. paperiteollisuudella (1,4 %), elintarviketeollisuudella (1,3 %), kemianteollisuudella (2,7 %) ja puutuoteteollisuudella (0,9 %).
”Yhteiskunnan osaamis-palveluvaltaistuminen korostaa luovia aloja trendinomaisesti pitkälle tulevaisuuteen”, sanoo Pasi Holm.
Toimiala on erittäin yrittäjävaltaista. Luovat ry kertoo, että Tilastokeskuksen mukaan kulttuuriammateissa päätoimessa työskentelevistä toimi vuonna 2021 peräti 28 prosenttia yrittäjinä.
Musiikki on 1,25 miljardin euron toimiala
Music Finlandin mukaan Suomen musiikkialan kokonaisarvo vuonna 2022 oli 1,25 miljardia euroa. Kokonaisarvoon lasketaan musiikkialan ydinsektorit eli elävä musiikki, tekijänoikeudet, äänitteet sekä alan saamat avustukset (yhteensä 791 miljoonaa euroa) sekä musiikkikoulutus (455 miljoonaa euroa).
Alan arvo on kasvanut suhteessa edellisvuoteen 16 prosentilla erityisesti elävän musiikin kentän koronan jälkeisen elpymisen vuoksi.
Musiikkialan ydinsektorien taloudellinen arvo on laskettu samoilla menetelmillä kuin aiemmin, ja sen arvo nousi koronapandemian jälkimainingeissa 27 prosentilla.
Erityisen paljon kasvoi elävän musiikin sektori, jonka arvo, 517,9 miljoonaa euroa, palautui nyt pandemiaa edeltäneelle tasolle. Tekijänoikeustulot kasvoivat 14 prosentilla 110,4 miljoonaan euroon.
Äänitesektori kasvoi seitsemän prosenttia, ja sen vähittäismyynnin kokonaisarvo voidaan nyt arvioida 118 miljoonaan euroon.
Samaan aikaan koronapandemian takia moninkertaistunut julkisen ja yksityisen tuen määrä lähes puolittui. Tukia jaettiin nyt 58 miljoonaa euroa, josta koronatukia oli vielä lähes 24 miljoonaa euroa.
Musiikkikoulutuksen arvo tutkittiin nyt pitkästä aikaa täysin uudelleen yhteistyössä Musiikkiala.fi-hankkeen kanssa. Tämä päivitys nosti arvoa 186 miljoonalla eurolla. Vuoden 2022 arvo oli 455 miljoonaa euroa.
Kuvituskuvien numerotietolähde: Musiikkialan talous Suomessa 2022 / Music Finland
