Kansainvälisyys
Tulevaisuus
Tutkimus

Musiikkialan tilannekuva nostaa esille viennin ja kasvun pullonkaulat

Music Finland toteuttaa vuoden 2022 aikana musiikkialan kasvustrategiahankkeen. Vuoden kestävän kokonaisuuden ensimmäinen vaihe on ollut suomalaisen musiikkialan tilannekuvan hahmotus ja päivittäminen. Vasta valmistunut selvitys valottaa musiikkialan toiminnan tämänhetkisen pulssin, tunnistaa sen keskeisiä teemoja ja hahmottaa näiden perusteella, millaisia toimenpiteitä tarvitsemme parantaaksemme sen kasvun edellytyksiä.

Tilannekuvan analyysiin haastateltiin 24 ammattilaista musiikkialalta sekä alaa lähellä olevilta tahoilta. Tilannekuvan muodostamisessa oli myös käytössä Music Finlandin vuoden alussa koostama laajasti vastattu Musiikkialabarometri, jonka tulokset julkistetaan toukokuun aikana. Lisäksi markkinatilanteeseen liittyen on käytetty mahdollisimman ajantasaista tietoa lukuisista lähteistä.

Esille nousseet teemat ryhmiteltiin ja muodostettiin kymmenen alan tilannekuvan johtopäätöstä. Nämä osoittivat että kasvun kannalta alan tilanne on monella tavalla ristiriitainen. Kasvua tapahtuu erityisesti digitaalisella äänitemarkkinalla ja sen uskotaan myös jatkuvan lähivuosien aikana. Toisaalta erityisesti elävän musiikin markkina on vasta aloittamassa toipumistaan koronan jäljiltä ja kasvusta voidaan puhua vasta joidenkin vuosien tähtäimellä. Musiikkialalla koetaan lisääntyvää polarisaatiota ja kasvuhalukkuuden haasteita. Kasvulle on mahdollisuuksia, mutta ne vaativat lisääntyvästi uusien toimintamallien kokeilua ja omaksumista. Erityisesti kasvun edellytykset vaatisivat yhteisiä tavoitteita ja lisääntyvää yhteistyötä sekä musiikkialan sisällä, mutta myös toimialojen välillä.

Musiikin lisensointia esimerkiksi AV-alan kanssa pidetään potentiaalisena kasvun lähteenä, mutta sen ei uskota toteutuvan ilman toimintaa helpottavia uusia ratkaisuja. Uudet teknologiat sekä dataan nivoutuva kehitys musiikkialalla nähdään niin ikään tärkeänä osana kasvua, mutta niiden valjastamiseksi tarvittaisi vielä jonkun verran ajattelutavan muutosta alalla. Monin paikoin alalla uskotaan myös pelillisiin kokemuksiin ja virtuaaliulottuvuuksiin musiikin kuluttamisessa ja tekemisessä.

Kasvulle on mahdollisuuksia, mutta ne vaativat lisääntyvästi uusien toimintamallien kokeilua ja omaksumista.

Rahoituksen vaikeudeksi nähdään se, että etenkin kansainväliseen toimintaan liittyvät investoinnit ovat mittavia, mutta Suomesta puuttuu sellainen yritysrakenne, joka pystyy tarvittavia investointeja tekemään.

Kansainvälistymisen ja kasvun esteenä pidetään niin sanottua ”kultainen häkki” -ilmiötä, jossa alan rakenteeseen sisäänrakennettu toimintalogiikka ruokkii tekijöiden ja artistien ansainnan edellytyksiä nimenomaan kotimarkkinalla. Musiikkialan kasvun kannalta tilanne on ristiriitainen, sillä skaalatuvan kasvun kannalta Suomi on markkina-alueena liian pieni. On selvää että kansainvälistyminen on yksi keskeisistä kasvumahdollisuuksista suomalaiselle musiikkialalle.

Yksi pandemian vaikutus musiikkialalla on ollut alan yhteisen keskusteluyhteyden tiivistyminen. Erityisesti järjestökentällä yhteinen huoli on yhdistänyt ja musiikkialan vaikuttavuus on noussut uudelle tasolle. Musiikkialan sirpaleisuus on näkynyt myös edunvalvonnassa. Nyt tarvitaan enemmän yhteistyölle perustuvia tavoitteita, yhteisen äänen rakentamista ja musiikkialan painoarvon kasvattamista ja sen perustelua. Musiikkialan olisi hyödyllistä omaksua enemmän elinkeinopolittinen diskurssi. Samoin dialogin pitkäjänteisyyttä kaivataan: keskustelujen ja tavoitteiden olisi oltava pidemmällä kuin yhdessä hallituskaudessa.

Diversiteetti, vastuullisuus ja ilmastonmuutos ovat aiheita, joita musiikkialan on otettava jatkossa enemmän keskusteluun ja agendalle – yksittäisistä avauksista huolimatta ala ei ole ollut aktiivinen ottamaan kantaa tai profiloitumaan ajatusjohtajana näissä teemoissa.

Näillä toimenpiteillä pullonkaulaa avataan

Tehdyn tilannekuvan perusteella on tunnistettu konkreettisia toimenpiteitä, joilla edistetään musiikkialan kasvun tavoitteita ja uusien toimintamallien syntymistä sekä tarjotaan kehitysmahdollisuuksia tunnistettuihin ongelmakohtiin.

Kootun neljän aihekokonaisuuden avulla on tarkoitus edistää kasvun tavoitteita sekä purkaa sen esteitä. Otsikoiden alle voidaan on kehitetty konkreettisia avauksia, joita musiikkiala käynnistää kasvustrategiahankkeen aikana, vuonna 2022. Neljä toimenpiteiden aihekokonaisuutta ovat:

  1. Asetamme musiikkialan yhteiset kasvutavoitteet
  2. Luomme kasvua kokeilujen kautta
  3. Hyödynnämme yhteistyön alustoja
  4. Parannamme alan toimeenpanokykyä

Musiikkialan yhteiset kasvutavoitteet määritellään kasvusopimuksessa, jonka tavoitteena on tukea alan yritysten kehittymistä, kasvua ja kansainvälistymistä käytännön toimilla. Kasvusopimuksen valmistelee Music Finland yhteistyössä Business Finlandin ja TEM:n kanssa.

Uusien toimintamallien kehittäminen vaatii kokeiluja ja kokeiluun rohkaisevaa kulttuuria, jossa Music Finland voi toimia esimerkkinä

Uusien toimintamallien kehittäminen vaatii kokeiluja ja kokeiluun rohkaisevaa kulttuuria, jossa Music Finland voi toimia esimerkkinä. Alkuvuodesta 2022 toteutetussa pilottihankkeessa Motel Finlandiassa perehdyimme virtuaalisen maailman antamiin mahdollisuuksiin musiikin promotoinnissa. Toiseksi esimerkiksi tällaisesta ideasta tilannekuvaan on nostettu lisensoinnin uudenlainen kokeilu, eri aloja yhdistävä lisensoinnin, hinnoittelun, ja prosessikäytäntöjen alusta. Sen tavoitteena olisi monipuolistaa eri sisältötoimijoiden osaamista, rakentaa uusia lisensoinnin toimintatapoja, testata niiden kaupallista potentiaalia ja tätä kautta edistää kasvun mahdollisuuksia.

Tilannekuvassa on noussut esille myös yhteisen keskustelun ja suunnittelun alustojen puute, joka nähdään estävän kasvun mahdollisuuksia. Ratkaisutoimenpiteenä hyödynnämme Music x Media -tapahtumaa yhteistyön, keskustelun ja kohtaamisten alustana. Keskustelun teemoja ovat esimerkiksi artisti- ja biisiviennin yhteiset tavoitteet sekä musiikkiteknologian tiiviimpi rooli osana musiikkiyhteisöä.

Neljäs kasvun mahdollisuuksia estävä johtopäätös tilannekuvassa on toimeenpanokyvyn puutteellisuus. Tilanteen parantamiseksi kehitämme erityisesti musiikin välittäjäportaalle sekä vientiyrityksille kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyvää osaamista sekä ammattitaitoa koulutuksen, mentoroinnin ja valmennuksen kautta.

Lue Musiikkialan kasvustrategian tilannekuva -raportti, 04/2022 kokonaisuudessaan täältä (PDF), toteutus Jani Jalonen, Grand Music Consulting Oy.

Music Finlandin kasvustrategiahanke rahoitetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (Recovery and Resilience Facility, RRF).

Jaa uutinen:
X
Sulje ja palaa listaan

Lisää uutisia