Musiikkialan vaalitilaisuudessa keskusteltiin alan menestyksen edellytyksistä
Musiikkialan järjestöt järjestivät 23.3.2023 Helsingin Savoy-teatterissa eduskuntavaalipaneelin, jossa tentattiin puolueita kulttuuripolitiikasta. Musiikin merkitys yhdisti eri puolueiden ehdokkaita mutta keinovalikoimassa erojakin löytyi.
| Missasitko paneelin? Keskustelu on kuultavissa Radio Helsingin taajuudella huomenna lauantaina 25.3. klo 12 alkaen, ja sen jälkeen on-demandina. https://www.radiohelsinki.fi/ohjelma/1567875/ |
Paikalle Savoyhin oli kerääntynyt musiikkialan toimijoita ja alasta kiinnostueita. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Gramex, Musiikin edistämissäätiö, Muusikkojen liitto, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat, Suomen Säveltäjät ja Teosto.
Tilaisuudessa kuultiin luonnollisesti myös livemusiikkia. Laajasti kehuja keränneen Hassan Maikalin kappaleet ovat yhtä aikaa henkilökohtaisia ja yhteiskunnallisesti kantaaottavia.
Music X Median toimitusjohtaja Kaisa Rönkön juontamassa paneelissa keskusteltiin laajasti kulttuurin merkityksestä mutta myös musiikkialan erityiskysymyksistä. Edustettuina oli seitsemän eduskuntapuolueen edustajat: Nasima Razmyar (SDP), Sari Multala (kok), Mikko Kärnä (kesk), Tom Packalén (PS), Saara Hyrkkö (vihr), Veronika Honkasalo (vas) sekä Anders Adlercreutz (RKP).
Satsattu euro tulee moninkertaisesti takaisin
Ensimmäisenä paneeli pureutui Helsingin Sanomien kyselyssäkin esiin nostettuun kysymykseen kulttuurin julkisesta rahoituksesta. Kysyttäessä ehdokkailta, ovatko ne valmiita nostamaan kulttuurin rahoituksen kauan kaivattuun yhteen prosenttiin budjetista, olivat lähes kaikki sen kannalla.
”Yhden prosentin tavoitehan on varsin maltillinen, oikeastaan sen pitäisi olla paljon korkeampi”, totesi vasemmistoliiton Honkasalo.
Moni ehdokas korosti kulttuurirahoituksen investointiluonnetta. Esimerkiksi vihreiden Saara Hyrkkö nosti esiin kulttuurin moninaiset vaikutukset hyvinvointiin, talouteen ja työllisyyteen. Kulttuurin kasvumahdollisuuksia komppasivat niin ikään kokoomuksen Multala sekä keskustan Kärnä.
”Kulttuuriin sijoitettu euro tulee moninkertaisesti takaisin! Jos uskallamme nyt investoida, meillä on paljon kasvumahdollisuuksia”, Kärnä kannusti.
Musiikin edistämissäätiön hallituksen puheenjohtajanakin vaikuttava Razmyar muistutti myös kulttuurin henkisestä puolesta.
”Kulttuuri on elintärkeä henkisen hyvinvoinnin ja kriisinkestävyyden kannalta. Jos halutaan, että Suomi voi henkisesti hyvin, meidän täytyy satsata kulttuuriin ja taiteeseen.”
Osa ehdokkaista olisi valmis nostamaan kulttuuribudjetin prosenttiin heti ensi vaalikaudella, osa ei halunnut sitoutua aikatauluun. Ainoastaan perussuomalaisten Packalén ennusti kulttuurille leikkauksia.
”Suomen talous on niin huonossa kunnossa, että seuraavalla hallituskaudella joudutaan leikkaamaan monesta asiasta. Tätä on ikävä sanoa, mutta isänmaan vähiä rahoja on hoidettava vastuullisesti.”
Keskustelussa nousi esiin myös kulttuurin vapaan kentän rooli uudistumisen ja monimuotoisuuden lähteenä. Sekä keskusta, vihreät että perussuomalaiset korostivat erityisesti kuntien roolia kulttuurin vapaan kentän tukemisessa. Myös VOS-toimijoiden ja vapaan kentän yhteistyötä tulisi parantaa.
”Vapaalla kentällä on erittäin osaavaa ja ammattitaitoista väkeä. Jos kulttuuribudjettia päästään nostamaan, tulisi rahoitusta ohjata nimenomaan tänne.”, totesi kokoomuksen Multala.
Musiikista löytyvät kasvun eväät
Kun päästiin keskustelemaan musiikkialan kasvumahdollisuuksista, moni ehdokas korosti poikkihallinnollista lähestymistä. Kulttuurin kasvun lähteet kun ovat laajalla alueella. Toisaalta todettiin, ettei esimerkiksi Business Finland vielä ota kulttuurialaa riittävän vakavasti rahoituksen suhteen.
”Olisi tärkeää luoda kulttuuripoliittinen selonteko, jossa tehtäisiin huolellinen analyysi nykytilassa, kartoitettaisiin muiden pohjoismaiden onnistumisia ja analysoitaisiin myös rahoituksen tilanne”, esitti Hyrkkö.
Kokoomuksen Multala peräänkuulutti laajaa kulttuurin kasvustrategiaa, jossa kulttuurin potentiaali tunnistettaisiin. Perussuomalaisten Packalen ei nimennyt yksittäisiä keinoja mutta painotti, että vastaukset löytyvät alalta itseltään.
”Kuuntelisin tässä niitä, jotka ovat asiantuntijoita – eli musiikkialaa itseään. Kyllä siellä pitäisi tietää, miten se panostettu euro tuo parhaan tuloksen”, Packalén totesi.
Paneelissa keskusteltiin myös musiikkiviennistä. RKP:n Adlercreutzin mielestä Suomessa ei vielä tunnisteta musiikkialaa tai muuta aineetonta taloutta vientiteollisuutena.
”Vientitoiminnassa on tärkeää luoda verkostoja ja tukea kansainvälisten verkostojen muodostumista. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kansainvälisiä biisinkirjoitusleirejä, joissa syntyy kontakteja ympäri maailmaa.”
Tekijän turva vahvaksi
Yksi musiikkialan keskeisimpiä tavoitteita on freelancereiden sosiaaliturvan parantaminen. Tähän nostettiin paneelissa monenlaisia näkökulmia. Perustulo tuli esiin vasemmistoliiton, vihreiden ja keskustan vastauksissa.
”Meillä pitäisi olla rohkeutta uudistaa sosiaaliturvaa rohkeasti! Mukaan tarvitaan kaikki puolueet ja toivon, että sitä rohkeutta kaikista puolueista löytyy, totesi keskustan Kärnä.
Toinen kannatusta kerännyt keino oli yhdistelmävakuutus, jossa eri eläkevakuutusjärjestelmissä kertyneet tulot laskettaisiin yhteen, jotta tarvittavat rajat esimerkiksi työttömyysturvaa varten ylittyisivät.
”Yhdistelmävakuutus ei olisi ratkaisu ainoastaan luoville aloille vaan myös monille muille aloille, joissa työskennellään sekä työntekijänä että yrittäjänä. Se poistaisi monia työmarkkinoiden esteitä ja parantaisi siten myös työllisyyttä”, alleviivasi Adlecreutz.
SDP:n Razmyar vaati myös TE-toimistoihin osaamista luovan alan työstä. Hänen mukaansa työvoimapoliittisessa arvioinnissa ei tällä hetkellä ymmärretä taiteellisen työn luonnetta ja toimeentulon moninaisuutta.
Tekijänoikeuksista puhuttaessa panelistit kaikista puolueista kannattivat vahvaa tekijänoikeussuojaa. Moni kantoi huolta siitä, miten pieni maa ja sen tekijät pärjäävät neuvotteluissa ylikansallisten alustajättien kanssa.
”Tällä hallituskaudella toteutunut tekijänoikeuslain uudistus osoitti, miten näillä jättiläisyhtiöillä on valtava valta ja miten hauraassa asemassa yksittäin tekijä taiteen kentällä on. Onneksi oli järjestöjä niitä puolustamassa”, sanoi vasemmistoliiton Honkasalo.
Viimeisessä kysymyksessä kysyttiin, miten ehdokkaat kannustaisivat musiikkialalle intohimoa tuntevaa nuorta muusikkoa tai musiikintekijää. Kukaan ehdokkaista ei tyrmännyt musiikkialaa urana vaikka se rohkeutta ja sitkeyttä vaatiikin.
”Kannattaa tavoitella omia unelmiaan!”
