Keikat ja konsertit
Tutkimus

Elävä musiikki kiinnostaa nuoria, mutta keikkapaikkojen musiikkikulttuurin jatkuvuus on haastettuna

LiveFINin Juurista latvoille -hankkeessa tutkittiin nuorten osallisuutta elävään musiikkikulttuuriin. Tuloksia testattiin pilottiprojekteissa, joissa korostuivat nuorten halu vaikuttaa, saavutettavuuden parantaminen, verkostoituminen sekä turvallinen osallisuus. Elävä musiikki kiinnostaa nuoria edelleen, mutta keikoille osallistumisen tavat ovat muuttuneet.

LiveFINin kolmivuotinen nuorisohanke Elämää kulttuurin juurista latvoille keräsi elävän musiikin kuluttamiseen liittyvää tietoa sekä testasi käytännön toimintamalleja yhteistyössä 13–24-vuotiaitten nuorten ja elävän musiikin alan toimijoiden kanssa. Hankkeen kokoama tutkimustieto ja kokemukset julkaistiin syyskuussa 2022 mittavan loppuraportin muodossa.

Loppuraportin ja sen liitteet voi löytää kootusti LiveFINin tietopankista.

Vuonna 2019 käynnistyneen hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten nuoret osallistuvat elävään musiikkikulttuuriin ja miten alan toimijat ja sidosryhmät pystyisivät paremmin tukemaan musiikkikulttuurin moninaisuutta ja jatkuvuutta nuorten osallistamisen kautta. 

Taustatutkimus keskittyi todentamaan tai kyseenalaistamaan sen, mitä yleinen keskustelu alalla toteaa: nuoret eivät käy keikoilla ja yleisö vanhenee. Lähes 1600 nuorta vastasi nuorten musiikinkulutukseen liittyvään kyselyyn, jonka pohjalta tutkittiin elävän musiikin kuluttamisen sosiaalista kestävyyttä. Lisäksi hanke toteutti elävän musiikin toimiala-analyysintulevaisuuskuvauksen sekä idealaboratoriot, johon osallistui 140 nuorta ja 50 alan asiantuntijaa. Lopulta nuoria osallistavaa toimintaa testattiin käytännössä erilaisissa pilottiprojekteissa. Kolmivuotiseen hankkeeseen osallistui musiikkialan, nuorisotyön ja koulutusalan ammattilaisia sekä nuoria ympäri Suomen.

Elämää kulttuurin juurista latvoille -tutkimushankkeen tiivistys.

Toteutetun tutkimuksen myötä on selvää, että elävä musiikki kiinnostaa nuoria. Digitalisaation myötä osallistumisen tavat ovat kuitenkin muuttuneet. Nuorten kiinnostus on keskittynyt suurtapahtumiin, mikä on osaltaan vähentänyt heidän vaikuttajuuttaan pienemmissä tapahtumissa. Muutos on merkittävä, koska perinteisesti uutta musiikkikulttuuria on luotu ja tuotu esiin pienillä ja keskisuurilla keikkapaikoilla. Nuorten vaikuttajuus keikkapaikoilla on siis laskussa, mikä haastaa niissä syntyvän uuden musiikkikulttuurin jatkuvuuden.

Musiikin moninaisuuden säilymiseksi kaivataankin julkisen sektorin tukea, sillä nuorten kiinnostus elävään musiikkiin on säilytettävä. Klubikeikat eivät pysty kilpailemaan nuorista, sillä niiden asiakaskapasiteetilla ei ole mahdollista tuottaa lipputuloa, jolla suurartistin palkkion saisi katettua.

Musiikin arvon mittaaminen yksinomaan liikevaihdon ja kävijämäärän kautta on kuitenkin ongelmallista, sillä silloin jätetään huomiotta hyvinvointivaikutukset. Nuorten kohdalla elävän musiikin tapahtumat tarjoavat mahdollisuuksia tunteiden käsittelyyn ja identiteetin rakentamiseen, mutta myös yhteenkuuluvuuden tunnetta erityisesti ruohonjuuritason toiminnan kautta. Subjektiivisen hyvinvoinnin lisäksi kulttuurin monimuotoisuudella ja jatkuvuudella on oma arvonsa. 

”Musiikkiin liittyvä yhteenkuuluvuuden tunne on monesti sidoksissa aktiiviseen ruohonjuuritasolla toimimiseen joko musiikillisen genren tai alakulttuurin puitteissa. Tämän ulottuvuuden puuttumisella voi olla pitkäkestoisia, negatiivisia hyvinvointivaikutuksia, minkä takia sen saavuttamiseen olisi löydettävä keinoja”, tutkija Maarit Kinnunen toteaa.

Pilottiprojekteissa nousi esille nuorten halu vaikuttaa

Pilottiprojektit kehittivät ja testasivat nuorille suunnattuja toimintamalleja käytännössä. Toimintamalleja testasivat G Livelab Tampere, Jyväskylän Tanssisali Lutakko, Seinäjoen Rytmikorjaamo sekä Turun Ruisrock-festivaali. Kaikki tutkitut pilotit olivat toiminnallista, osallistavaa ja vuorovaikutteista yleisötyötä, jonka tarkoituksena oli luoda pitkäaikainen suhde keikkapaikkaan ja elävän musiikin kulttuuriin yleensä. Esimerkiksi Tampereen G Livelab toteutti yhdessä Hatanpään lukion oppilaiden kanssa Halufest-etkoklubin, jossa lukiolaiset pääsivät vaikuttamaan esiintyjävalintoihin, markkinointiviestintään ja tuotannon eri vaiheisiin. 

”Kriittisinä teini-iän vuosina imetään vaikutteita ja tehdään päätöksiä siitä, mihin suuntaan elämää lähdetään viemään ja minkälaista kulttuuria kulutetaan. Osa näistä nuorista on elänyt pari koronavuotta ilman elävää musiikkia. Tässä pitää olla tosi proaktiivinen ja vetää sitä yleisöä meille, jotta ei käy niin, meillä kasvaa kymmenien  tuhansien kokoinen joukko, jotka eivät käy elävän musiikin tapahtumissa. Tämä (uusi toimintamalli) oli tosi hyvä keino osallistaa heitä” toteaa Tampereen G Livelabin vastaava tuottaja Jaani Haapasalo.

Pilotteihin hakeutuneiden nuorten suuri määrä osoitti tämän kaltaisen toiminnan tarpeen ja kiinnostavuuden. Tärkeimmiksi asioiksi toimintaan osallistuessa nuoret kokivat mahdollisuuden vaikuttaa ja osallistua musiikkialan toimintaan, sosiaalisen kanssakäymisen ja verkostoitumisen sekä inspiroivat kohtaamiset samaistuttavien henkilöiden kanssa. Monille toimintaan liittyi myös oman, tulevan ammatin pohdinta. Nuorille oli tärkeää tavata aikuisia, elävän musiikin alan ammattilaisia. Osalle taas pilotit tarjosivat tärkeää ajanvietettä ja harrastustoimintaa samanhenkisten nuorten ja aikuisten kanssa. 

Pilotit vastasivat nuorten odotuksia ja he olivat tyytyväisiä pilottien tarjoamaan toimintaan. Myös organisaatiot olivat tyytyväisiä tuloksiin ja kaikki jatkavatkin toimintaa nuorten kanssa yhdistellen mukaan muista piloteista saatuja kokemuksia. Pilotit kiinnostivat myös muita elävän musiikin toimijoita ja onkin odotettavissa, että nuorten osallistaminen elävän musiikin tapahtumapaikkojen toimintaan tulee jatkumaan laajemmin.

”Oleellista on ajatella nuorten osallistumista elävän musiikin toimintaan moninaisempana kokonaisuutena kuin tietyn sisällön tai palvelun kuluttamisena Kinnunen kiteyttää.

Elävän musiikin toimijoiden, oppilaitosten ja nuorisotyön ammattilaisten välistä yhteistyötä vahvistettava

Tutkimushanke keskittyi myös vaikutuksiin, jotka näkyvät pitkällä aikavälillä, nuorten aikuistuessa ja ottaessa roolia yhteiskunnallisina toimijoina. Hankkeen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää erilaisen kehitys- tai strategiatyön pohjana. 

Maakunnallisesti merkittävät elävän musiikin yhdistykset sulauttavat kävijät osaksi toimijaa ja sen tuottamaa kulttuuria. Esimerkiksi elävän musiikin yhdistysten ja koulujen välinen yhteistyö voisi tuottaa omistajuutta ja osallisuutta, jonka myötä keikkapaikka tulisi tutuksi ja loisi turvallisuuden tunnetta.

Jotta uusi sukupolvi voisi osaltaan luoda vahvempaa kulttuurin perustaa ja elinvoimaistaa kulttuurialaa, meidän tulee luoda vahvempaa yhteistyötä musiikkialan toimijoiden, julkisen sektorin sekä sosiaali- ja nuorisopalveluiden välillä. Lähitulevaisuudessa asiantuntijuus nuorten parissa toimivien koulutus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten parista on saatava mukaan nuorille suunnatun kulttuurin tuotantoon. Yhteistyön ja toimintamallien käynnistäminen vaatii kuitenkin resursseja, joita julkisen tuen ulkopuolella toimivalla, koronapandemiasta toipumassa olevalla toimialalla ei ole hankepäällikkö Niina Ristolainen summaa. 

LiveFIN etsii parhaillaan rahoitusta jatkohankkeelle, jossa keskitytään elävän musiikin tapahtumajärjestäjien ja nuorten kanssa toimivien sektoreiden väliseen yhteistyöhön nuorille suunnatun, osallistavan yleisötyön puitteissa. 

Tutustu Juurista latvoille -hankkeen verkkosivuihin

LiveFIN ry toteutti hankkeen opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella yhteistyössä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian, De Ungas Musikförbund DUNK rf:n sekä Nuorten Akatemian kanssa. Nuorisotutkimusseuran panos oli myös merkittävä taustatutkimuksen tiedon keruussa. 

Lisätiedot

Hankepäällikkö Niina Ristolainen
niina@livefin.fi 040 503 8947

D.Soc.Sc, MSc tutkija
Maarit Kinnunen 
maarkinn@ulapland.fi 050 577 9153

Toiminnanjohtaja Susanna Hulkkonen
susanna.hulkkonen@livefin.fi 050 376 3767
LiveFIN ry

Jaa uutinen:
X
Sulje ja palaa listaan