Miten hallitusohjelma vaikuttaa musiikkialaan?

Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmateksti julkaistiin perjantaina 16.6.2023. Tuleva hallitusohjelma on koottu taloustilanteessa, jossa neuvottelijat olivat jo etukäteen sitoutuneet löytämään kuuden miljardin säästöt talouden tasapainottamiseksi. Musiikkialaa käsitellään ohjelmassa osana laajempaa kulttuurialaa, osana yrittäjyyttä sekä luovaa taloutta.  

Hallitusohjelmassa oli lukuisia musiikkialan tulevaan menestykseen vaikuttavia kirjauksia. Yleisellä tasolla hallitusohjelmassa todetaan, että ”monipuolinen ja arvostettu taide- ja kulttuurielämä on sivistysvaltion tunnusmerkki” ja ”luovilla aloilla sekä tapahtuma-alalla on merkittävä työllisyys- ja kasvupotentiaali” sekä annetaan tärkeä lupaus, että ”huolehditaan taiteen vapaudesta, tekijöiden hyvinvoinnista, osaajien riittävyydestä ja työmarkkinan toimivuudesta”.

Konkreettisempia musiikkialaa vahvistavia kirjauksia hallitusohjelmassa on muun muassa seuraavasti:

• Hallitus laatii kulttuuripoliittisen selonteon. Selonteon yhteydessä hallitus toteuttaa poikkihallinnollisen luovien alojen kasvustrategian. Nämä ovat olleet monen musiikkialan toimijan tavoitteissa ja oikein toteutettuna voivat olla keskeisiä alan kasvun moottoreita.
• Edistetään suomalaisen taiteen, kulttuurin ja luovien alojen kansainvälistymistä parantamalla Creative Finlandin toimintaedellytyksiä, parantamalla luovien alojen yritysten kansainvälistymisen edellytyksiä sekä vahvistamalla kulttuurialan roolia maakuvatyössä. 
• Kehitetään kasvua vauhdittavia malleja av-alalle sekä muille toimialoille, kuten kirjallisuuteen ja musiikkiin. Tämä lupaa hyvää monistettavien sisältöjen kasvusopimukselle, johon musiikkialakin kuuluu – kuten myös tapahtuma-alan kasvusopimukselle.
• Hallitus ratkaisee kulttuurialan ja luovien alojen tekijöiden sosiaali- ja työttömyysturvaan liittyviä ongelmia osana sosiaaliturvauudistusta. Erityistä huomiota kiinnitetään freelancereiden asemaan. Hallitus valmistelee puoliväliriiheen mennessä mallin yhdistelmävakuutukseksi parantaakseen niiden henkilöiden sosiaaliturvaa, jotka toimivat samaan aikaan yrittäjinä ja palkansaajina. Musiikkialan toimijoista noin kolmannes on yrittäjiä ja/tai freelancereita, joten kirjauksella on iso merkitys toimijoiden toimeentuloon.
• Hallitus uudistaa taiteen perusopetusta koskevan lainsäädännön. Tavoitteena on opetuksen saavutettavuuden parantaminen eri taiteenalat huomioiden. Laki ja asetus taiteen perusopetuksesta astuivat voimaan 1.1.1999 (HE:t vuodelta 1998), joten ne tulee tarkistaa nykyistä toimintaympäristöä vastaavaksi. 
• Luodaan lukiodiplomeille valtakunnallinen kriteeristö ja mahdollistetaan yhden pakollisen ylioppilaskokeen korvaaminen lukiodiplomilla. Kirjaus tullee vahvistamaan myös musiikin lukiodiplomin asemaa.
• Selvitetään harrastus- ja kerhotoiminnan rakenteiden sekä rahoituksen kokonaiskuva ja huolehditaan siitä, että Harrastamisen Suomen malli täydentää olemassa olevaa harrastuskenttää. Harrastamisen Suomen malli on tärkeä myös musiikkiharrastuksen ja sen toimijoiden kannalta.
• Hallitus vahvistaa lastenkulttuurin saavutettavuutta. Musiikkikasvatus on tärkeä osa lastenkulttuuria ja kulttuurin saavutettavuutta. 
• Arvioidaan tekijänoikeuslainsäädännön kokonaisuudistuksen tarve tekijänoikeusjärjestelmän läpinäkyvyyden sekä lainsäädännön selkeyden ja ymmärrettävyyden vahvistamiseksi kansallinen liikkumavara huomioon ottaen. Lainsäädännön selkeys edesauttaa musiikin tekijänoikeuksien ja vahvan omaisuudensuojan toteutumista. Arvioinnissa on kuitenkin hyvä muistaa, että tekijänoikeuslakimme perustuu EU-direktiiveille, joten sisällön osalta liikkumavaraa ei juuri ole.  
• Hallitus rakentaa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalojen välille pysyvät yhteistyön käytännöt kulttuuri- ja taidealojen elinvoimaa edistävien toimien koordinoimiseksi yhteistyössä alan toimijoiden ja edustajien kanssa. Hallinnonalojen välinen yhteistyö edesauttaa pitkäjänteisen kulttuuripolitiikan toteutumista.

Konkreettisia musiikkialaa heikentäviä kirjauksia hallitusohjelmasta löytyy lähinnä budjettipuolelta

• Hallitus korottaa alimman arvonlisäverokannan (10 %) toimijat 14 prosentin arvonlisäveroon. Tähän kuuluvat myös musiikki- ja kulttuuritapahtumien lipputulot. Korotus tulee vaikuttamaan suoraan kohonneina lipunhintoina musiikkikulttuurin saavutettavuuteen ja heikentämään elävän musiikin toimijoiden elinvoimaa.
• Hallitus leikkaa opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksista 125 miljoonaa euroa. Riippuen leikkausten kohdentamisesta, myös tämä tullee näkymään suoraan monen musiikkialan toimijan mahdollisuuksissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksilla on osaltaan tuettu musiikin monimuotoisuutta ja saavutettavuutta.
• Vapaan sivistystyön rahoitukseen tehtävät 25 miljoonan euron leikkaukset tullevat vaikuttavat merkittävästi myös musiikin harrastajakentän rahoitukseen sekä musiikkikoulutuksen saavutettavuuteen ja siten myös alan ammattilaisten työllisyyteen.

Musiikkialan toimijat ovat ilmaisseet halunsa lähteä rakentamaan tulevaisuuden kasvuedellytyksiä yhdessä ministereiden ja muiden päättäjien kanssa. Alan asiantuntijoita tuleekin kuulla ja kutsua aktiiviseen vuoropuheluun, kun konkreettisia toimenpiteitä suunnitellaan. 

Musiikkiala.fi on musiikkialan toimijoiden yhdessä ylläpitämä sivusto, jonka sisällön toimittamiseen osallistuvat Gramex, LiveFIN, Manager’s Forum Finland, Music Finland, Musiikin edistämissäätiö, Musiikkioppilaitosten liitto, Musiikkituottajat IFPI, Muusikkojen liitto, Suomen konservatorioliitto, Suomen musiikintekijät, Suomen musiikkikasvatusseura, Suomen musiikkikustantajat, Suomen sinfoniaorkesterit, Suomen säveltäjät, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia sekä Teosto.