Musiikki edistää suomalaisten terveyttä
Musiikinkuuntelu Suomessa 2023 -tutkimuksen mukaan musiikki on ainakin jossain määrin tärkeää 89 %:lle suomalaisista.
Erityisen tärkeää musiikki on useimmin
- 16-18 vuoden iässä
- Yksinasuville (sinkut ja yksinhuoltajat)
- Vaikeassa elämäntilanteessa oleville
(esimerkiksi työttömyys) - Harvinaisempien ja taidemusiikkityylien harrastajille.
Tutkimuksen mukaan suomalaiset torjuvat musiikin avulla yksinäisyyttä. Itsekseen kuuntelu tapahtuu yhä useammin kuulokkeet päässä yhä intensiivisempänä kokemuksena. Yhteisessä julkisessa tilassa musiikki taustalla toimii ihmisten yhteen liittäjänä, ja konserteissa korostuu entistä enemmän tapahtumien sosiaalinen luonne.
Musiikin monipuoliset vaikutukset terveyteen
Maailmassa ei tunneta yhtään kulttuuria, jossa musiikki ei muodossa tai toisessa esiintyisi. Musiikin on todettu muun muassa lievittävän jännitystä sekä kipuja ja sitä pidetään tärkeänä osana kuntoutumista ja toipumista. Musiikkia käytetään myös tehokkaasti tunteiden säätelyyn ja sen on myös todettu kehittävän lasten aivojen kehittymistä.
Musiikin vaikutukset terveyteen ovat Jyväskylän yliopiston professori Jaakko Erkkilän mukaan jopa merkityksellisempiä kuin luullaan (TeoStory 2014: Musiikin vaikutukset ovat merkittävämpiä kuin mitä yleisesti luullaan – Teosto. Erkkilä listasi artikkelissaan muutaman merkittävän suomalaisen alan tuloksen.
- Suvi Saarikallion tutkimukseen perustuen havaittiin, että nuoret käyttävät musiikkia monipuolisesti tunteiden säätelyyn ja että musiikki on monelle nuorelle varsin merkityksellinen kasvun, kehittymisen ja emotionaalisen säätelyn tuki. Tutustu Saarikallion julkaisuihin.
- Petri Toiviaisen tutkimusryhmä osoitti fMRI-kuvaukseen perustuvassa tutkimuksessa kuunneltavan musiikin aktivoivan erittäin laajasti eri aivoalueita. Tutkimuksessa havaittiin muun muassa, että vaikka ihminen ei liiku, musiikki aktivoi myös kuuntelutilanteessa aivojen motorisia alueita. Tutustu Toiviaisen julkaisuihin.
- Tuomas Eerolan tutkimuksen mukaan jo vauvaikäiset reagoivat selvästi musiikkiin sekä ilmein että kehollisin liikkein. Orastavan persoonallisuuden piirteitä voidaan havaita musiikillisen liikkeen perusteella jo vauvaikäisenä. Tutustu Eerolan julkaisuihin.
- Minna Huotilaisen ja Mari Tervaniemen tutkimukset ovat osoittaneet, kuinka varhainen musiikkiharrastus kehittää tiettyjä aivojen osa-alueita. On havaittu eroja myös muusikkojen ja ei-muusikkojen aivotoiminnoissa musiikillisen harjaantumisen seurauksena. Tutustu Tervaniemen ja Huotilaisen julkaisuihin.
- Teppo Särkämön tutkimusryhmä osoitti, että kun aivohalvauksen saanut henkilö kuuntelee säännöllisesti omaa mielimusiikkiaan, tapahtuu tietyillä kognitiivisilla ja emotionaalilla osa-alueilla suotuisaa toipumista. Tutustu Särkämön julkaisuihin.
- Jaakko Erkkilän tutkimusryhmän mukaan masennuspotilaiden hoitovaste kaksinkertaistuu, masennus ja ahdistus lievenevät ja yleinen toimintakyky paranee, kun hoitoon yhdistetään vapaaseen improvisaatioon perustuva musiikkiterapia. Tutustu Erkkilän julkaisuihin.
Musiikki voi auttaa kivunlievityksessä ja aivojen kuntoutumisessa
Lääkärilehden artikkelissa Musiikki-interventiot kivun hoidon osana (Anni Pitkäniemi, Aleksi J. Sihvonen, Teppo Särkämö ja Seppo Soinila 2020) kerrotaan useista lääketieteellisistä tutkimustuloksista musiikin vaikutuksista kivun hoidossa. Musiikin on havaittu tukevan esimerkiksi toimenpiteen jälkeisen, kroonisen tai syöpään liittyvän kivun hoitoa.
Artikkelissa arvellaan, että musiikki on edullinen, laajasti ja helposti saatavilla oleva sekä yksilöitävissä oleva hoidon elementti: lääkehoidon tarvetta vähentävät hoitokeinot minimoivat myös haittavaikutusten riskiä ja taloudellisia kuluja.
Duodecim-lehden artikkelissa Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa (Aleksi J. Sihvonen, Vera Leo, Teppo Särkämö ja Seppo Soinila 2014) todetaan, että musiikin kuuntelun lisääminen Parkinson- ja aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa tehostaa motoriikan säätelyä sekä nopeuttaa aivohalvauksen jälkeisen puhehäiriön ja kognitiivisten vaurioiden paranemista. Musiikin todetaan myös vähentävän dementiapotilaiden käytöshäiriöitä. Vaikutuksen arvellaan perustuvan fysiologisen stressin ja masennuksen vähenemiseen, motoriikan tahdistukseen, aivojen rakenteelliseen muovautumiseen sekä dopamiinivälitteisen mesolimbisen järjestelmän aktivoitumiseen.
Lue koko julkaisu: https://www.teosto.fi/wp-content/uploads/2023/10/Musiikinkuuntelu-Suomessa-2023-tutkimusraportti.pdf