Suomalaiset pitävät kallistuneita keikka- ja konserttilippujen hintoja jo liian korkeina – onko kattotaso saavutettu?

Julkaistu:

4.10.2024

Kirjoittaja:

Lähde:

Teosto ry ja Musiikkituottajat - IFPI Finland ry

Jaa:

Teoston ja Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n Musiikinkuuntelu Suomessa 2024 -tutkimuksen mukaan musiikkitapahtumien korkea hinta on ollut yli puolella suomalaisista keskeisin syy lippujen ostamatta jättämiseen. Norstatin kuluttajapaneelissa elokuussa 2024 tehtyyn tutkimukseen vastasi yli tuhat 13–75-vuotiasta suomalaista.

Lue tutkimusraportti tästä (pdf)

Kotimaisten musiikkitapahtumien kävijämäärät olivat tänä vuonna jokseenkin samat kuin vuosina 2018 tai 2023. Tutkimuksen mukaan tänä vuonna kuitenkin 56 prosenttia suomalaisista jätti tänä vuonna keikka-, konsertti- tai musiikkifestivaalilipun ostamatta sen korkean hinnan vuoksi. Reilulla kolmanneksella (36 %) keskeinen syy lipun ostamatta jättämiseen olivat tapahtuman kokonaiskulut matkoineen, ruokineen ja juomineen.

Lipun ostamatta jättäneissä oli erityisesti 16–35-vuotiaita, joilla rahat eivät riittäneet niin monelle keikalle kuin olisi ollut halua. Noin miljoona suomalaista kävi kesän aikana ainakin yhdellä musiikkifestivaalilla tai keikalla. Rahan puute ei ole pelkästään nuorten ongelma, vaan myös ruuhkavuosiaan elävissä 36–45-vuotiaissa oli paljon menohuolien ja lipun hintojen takia musiikkitapahtumiin osallistumattomia. Vastaajan oma tulotaso ei selittänyt yksiselitteisesti osallistumisinnokkuutta, sillä myös isotuloisimmat jättivät lähes yhtä lailla musiikkitapahtumia väliin korkeiden hintojen vuoksi.

”Huomattava osa kesän musiikkitapahtumista myytiin ainakin lähes loppuun näilläkin hinnoilla, mutta uutisoinnin mukaan jotkut festivaalit tekivät rankkaakin tappiota ja jäivät yleisömäärätavoitteistaan. Jos lippuja jäi isosti myymättä, hintojen porrastus ja matalampien lipunhintojen tarjoaminen olisi voinut parantaa kysyntää”, arvioi johtava tutkija Kari Tervonen Omnicom Media Groupista.

Suurin osa kesän 2024 hintavimmista konserttilipuista myytiin ennakkoon. Kesäkuukausina konserttilippujen myynti laski Nordean maksukorttitilaston mukaan 2024 noin 20 prosenttia kesään 2023 verrattuna. Loppukesän pudonneesta myynnistä osan selittää viime vuoteen osunut Coldplayn neljän Olympiastadionin konsertin ennakkomyynti.

”On mahdollista, että katto tapahtumalippujen hinnoissa on nyt järjestämisen kannattavuuden näkökulmasta valitettavasti saavutettu. Festivaalit ja tapahtumanjärjestäjät ovat nytkin yleisesti nousseiden kustannusten kanssa tiukoilla, yritysten raha on tiukemmassa, eikä pääsylippujen arvonlisäveron korotusuhkakaan tapahtuma-alaa auta”, Tervonen toteaa.

Hintojen ohella muita syitä olla osallistumatta musiikkitapahtumiin olivat samaan aikaan sattuneet muut menot (25 %), kavereiden mukaan houkuttelun epäonnistuminen (18 %), tapahtuman heikko artistikattaus (18 %), hankaluudet matkojen järjestelyissä (16 %), majoituksen järjestämisen hankaluus (15 %), huono sää (12 %) tai lippujen huono saatavuus (12 %). Lisäksi 15 prosenttia vastaajista totesi, ettei sittenkään ollut riittävän kiinnostunut ja noin joka kymmenellä asia “vain unohtui”.

Erityisesti iäkkäimmissä ikäryhmissä on yhä jonkin verran niitä, jotka ovat vähentäneet vierailuita tapahtumissa koronapandemia-ajan jälkeen.

Musiikkiin käytetty raha ei ole kasvanut, koska yleinen kulutus sakkaa

Kuva: Suomalaisten rahankäyttö viihteeseen vuodessa (vastaajan oma subjektiivinen arvio). Musiikinkuuntelu Suomessa 2024 -tutkimus.

Suomalaisten kulutusostot eivät ole reaalisesti kasvaneet lainkaan viimeisen kymmenen vuoden aikana yleisen kulutuksen määrää mittaavan datan mukaan. Viime vuosina inflaatiokorjattu kulutus on laskenut useita prosenttiyksikköjä, ja se näkyy eniten alle 50-vuotiaiden vähentyneenä rahankäyttönä. Kaikkein eniten kymmenessä vuodessa on laskenut korkeakoulutettujen toimihenkilöiden kulutus henkilöä kohti laskettuna. Iäkkäimpien ikäluokkien kulutus sen sijaan on kasvanut jopa varsin reippaasti.

”Ei ole siis ihme, että musiikkiin käytetty raha on vuonna 2024 samalla tasolla kuin 2018. Suomalaiset käyttävät eniten rahaa viihteen osalta maksullisiin video on demand -palveluihin ja konsertteihin, sekä omien tutkimuksiemme että käytettävissä olevien kulutustilastojen mukaan”, Kari Tervonen toteaa.

Suomalaisten musiikkiin (keikka- ja konserttiliput, striimaus, äänitteet) käyttämän rahan mediaanin voi arvioida olevan noin 100 euroa vuodessa ja keskiarvon noin 150 euroa. Kotitalouksien kulutusmenotutkimuksen (Tilastokeskus 2022) mukaan suomalaiset kuluttivat kaikkiin kulttuuritapahtumiin keskimäärin 150 euroa, suoratoistopalveluihin 150 euroa, kaunokirjallisuuteen 60 euroa ja tietokoneisiin, puhelimiin, televisio- ja äänentoistolaitteisiin noin 400 euroa vuodessa per henkilö.

”Viihdetapahtumiin käytetty raha nousi nopeasti koronakuopasta vuosien 2018–2019 tasolle. Moni muu toimiala on kipuillut paljon enemmän. Kiinnostus konsertteja kohtaan on suuri, ja musiikin merkitys ihmisille korostuu tutkitusti vaikeina aikoina ja vaikeissa elämäntilanteissa. Digitalisoituneessa maailmassa elävien konserttien arvo on erityinen”, Tervonen muistuttaa.

Lue tutkimusraportti tästä (pdf)