Musiikkialan edunvalvontaan konkretiaa ja liittolaisia – tällaiset vinkit musiikkiala sai lobbauksen konkareilta
Music x Media -tapahtuman paneelikeskustelussa korostettiin vuorovaikutuksen, ajoituksen ja yhteistyön merkitystä.
Music x Media -tapahtumassa pureuduttiin perjantaina 26.9.2025 musiikkialan edunvalvontaan poikkeuksellisen laajasta näkökulmasta. Musiikkiala.fi:n järjestämässä paneelikeskustelussa keskusteltiin siitä, miten musiikkialan edunvalvontaa tehdään nykyajassa tehokkaasti.
Paneelissa omia näkemyksiään edunvalvonnasta avasivat europarlamentaarikko Li Andersson (vas) ja Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne-Mari Virolainen. Keskustelua moderoi Gramexin viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Sari Aalto-Setälä.
Tällaisia vinkkejä musiikkiala sai edunvalvontaan vaikuttamisen konkareilta:
1. Yhteistyö ja luottamus ovat edunvalvonnan ytimessä
Paneelikeskustelussa korostettiin, että vaikuttaminen ei ole vain rakenteita ja strategioita – se on ennen kaikkea ihmisten välistä vuorovaikutusta. Anne-Mari Virolainen tiivisti asian osuvasti: ”Tämä on ihmisten maailma.” Suomessa, jossa verkostot ovat tiiviitä ja moni tuntee toisensa, henkilösuhteet ovat erityisen tärkeitä. Päätöksentekijän tulee tietää, keneen olla yhteydessä, kun asia tulee pöydälle.
Li Andersson muistutti, että hyvä edunvalvoja ei rajaa ketään pois, vaan on valmis kohtaamaan kaikki päättäjät – myös ne, joiden kanssa ei ole samaa mieltä.
”Kaikkia pitää olla valmis tapaamaan – ja valmis kritisoimaan, jos päätökset ovat huonoja.”
Henkilösuhteet eivät ole vain vaikuttamisen väline, vaan myös luottamuksen rakentamisen keino. Keskustelussa pohdittiin, onko yhteiskunnassa vielä keskinäistä luottamusta – ja todettiin, että kulttuurialalla on tärkeä rooli sen vahvistamisessa. Musiikkialan edunvalvonta voi olla myös yhteiskunnallisen eheyden rakentaja.
2. Vaikuttaminen vaatii ajoitusta, selkeyttä ja yhteistä ääntä
Edunvalvonnassa oikea ajoitus ja konkreettiset tavoitteet ratkaisevat. Paneelikeskustelussa korostettiin, että vaikuttamistyö on tehokkainta silloin, kun se osuu päätöksenteon valmisteluvaiheeseen – ei vasta hetkeen, kun asiat ovat jo pöydällä. Vuoden 2026 eduskuntavaalit lähestyvät, ja nyt on hetki vaikuttaa puolueohjelmiin, budjettiraameihin ja lainsäädäntöesityksiin.
Konkreettisuus on toinen keskeinen tekijä. Viestit, joissa toivotaan ”lisää tukea” tai ”parempaa sosiaaliturvaa”, eivät riitä. Sen sijaan tarvitaan tarkasti muotoiltuja ehdotuksia: mitä lakia halutaan muuttaa, kuinka paljon rahoitusta tarvitaan ja mihin se kohdistetaan.
Andersson muistutti, että vaikka rahaa voi lobata, se on myös helppo ottaa pois. On siis syytä miettiä, mitä pysyviä rakenteita halutaan luoda, sillä niitä on vaikeampi poistaa budjettiriihessä.
Alan toimijoiden tulisi myös sopia yhteisistä pääteemoista ja viestiä niistä yhtenäisesti kaikissa päättäjäkohtaamisissa. Kun viesti on selkeä, ajoitus oikea ja tavoitteet konkreettisia, vaikuttavuus kasvaa merkittävästi.
Virolainen antoi konkreettisen neuvon tulevaan vaikuttamiseen: ”Sopikaa keskenänne kolme pääteemaa ja puhukaa yhdellä äänellä – joka paikassa, missä kohtaatte päättäjiä.”
3. Yhteistyössä on voimaa
Keskustelussa tuli esiin, kuinka moni toimiala kamppailee tällä hetkellä samankaltaisten rakenteellisten haasteiden kanssa. Kyse ei siis ole kulttuurialan epäonnistuneesta edunvalvonnasta, vaan laajemmasta poliittisesta ilmiöstä.
Andersson ja Virolainen muistuttivat, että vastakkainasetteluun ei ole nyt varaa. Poteroitumisen sijaan tarvitaan laajapohjaisia alliansseja sekä keskustelua tulevaisuuden suunnasta, arvoista ja yhteiskunnasta.
Yhteistyö muiden alojen tai toimijoiden kanssa voi vahvistaa yhteistä sanomaa ja tuoda lisää painoarvoa yhteiskunnalliseen keskusteluun. tuoda lisää painoarvoa yhteiskunnalliseen keskusteluun.
