Musiikki auttaa aivojen kuntoutuksessakin

Musiikin vaikutukset
Tutkimus
Kuva: Kirsi Tuura

Musiikki tekee hyvää, mutta miten?

Arkikokemuksemme tietää, että musiikki on voimakas emotionaalinen virike. Samaa sanoo aivotutkimus, kertoo Helsingin yliopiston neuropsykologian apulaisprofessori Teppo Särkämö. Musiikki aiheuttaa aivojen tunteidensäätelyjärjestelmässä mitattavissa olevia reaktioita.

Tunnepuolella musiikki aktivoi laajaa aivojen syvistä osista ja otsalohkon sisäosista koostuvaa limbistä verkostoa, joka säätelee muun muassa mielihyvän ja palkitsevuuden kokemuksia. Tämä luo pohjan musiikin myönteisille vaikutuksille niin psyykkisen hyvinvoinnin tukemisessa kuin kuntoutuksessa.

 Apulaisprofessori Teppo Särkämö johtaa Helsingin yliopiston Musiikki, ikääntyminen ja kuntoutus -tutkimusryhmää. Sen tieteellisesti monialainen tutkijajoukko selvittää musiikin aivomekanismeja ja voimaa aivojen kuntoutuksessa.

Tämän vuoden alusta Särkämön tutkimusryhmän työ on osa Helsingissä ja Jyväskylässä toimivaa, Suomen Akatemian rahoittamaa Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikköä.

Huippuyksikkö selvittää, kuinka musiikkiin liittyvät kognitiiviset, emotionaaliset ja motoriset taidot tai kokemukset muuttuvat elämänkaaren aikana ja erilaisissa aivosairauksissa sekä kuinka musiikin avulla voidaan edistää oppimista sekä parantaa tai ylläpitää terveyttä.

Laulaminen kuntoutuksena

 Kuorolaulu voi olla hyväksi aivoverenkierron häiriön jälkeisessä afasiassa eli vaikeassa puhehäiriössä. ”Laulaminen on aivojen kannalta monipuolinen toiminto, joka aktivoi molempia aivopuoliskoja voimakkaasti. Esimerkiksi afasiapotilaille, joilla on vasemman aivopuoliskon vaurio, puhe on usein vaikeaa, mutta he voivat silti laulaa”, Särkämö sanoo.

Laulamisen pohjalta onkin kehitetty erilaisia afasian kuntoutusmalleja. ”Ne voivat olla muun muassa melodista intonaatioterapiaa, jossa puhefraasien tuottamista harjoitetaan laulamisen avulla, tai ryhmämuotoista laulukuntoutusta, jolla voidaan puheen lisäksi tukea myös sosioemotionaalista hyvinvointia. Tämä on erityisen tärkeää, sillä kielellisen kommunikaation vaikeus rajoittaa afaatikkojen ihmissuhteita.”

Laulamisen ja ikääntymiseen liittyvän aivoterveyden yhteyden selvittämiseksi tutkijaryhmä on myös seurannut pääkaupunkiseudulla noin 200 seniori-ikäistä kuorolaulun harrastajaa sekä vakioituja ikäverrokkeja.

”Ikäverrokkeihin nähden kuorolaulajilla oli parempi sanasujuvuus ja he kokivat enemmän sosiaalista tukea ja elämänlaatua. Korona hieman sotki tutkimuksen seurantaa, kun kuorot menivät kiinni, mutta toivottavasti kuorolaulun pitkäkestoisista vaikutuksista saadaan pian lisää tietoa.” Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että kuorolaulusta on ikääntyneillä hyötyä myös masennuksen ja ahdistuneisuuden lievittämisessä.

Musiikin laaja vaikutus

 Musiikin soittamisella on silläkin osansa kuntoutuksessa. ”Valtaosa aktiivisesta musiikki[1]terapiasta on soittopohjaista ja siinä käytetään muun muassa rumpuja tai kosketinsoittimia ja hyödynnetään musiikin rytmiä. Aivoverenkiertohäiriöissä musiikkiterapian avulla voidaan harjoittaa osittain halvaantuneen raajan motoriikkaa ja kävelykykyä.”

Soitto- ja tanssiharrastuksesta tiedetään olevan hyötyä terveessä ikääntymisessä, etenkin kognitiivisen toimintakyvyn sekä mielialan ja elämänlaadun ylläpitämisessä.

Aivotutkijan kannalta musiikin myönteinen vaikutus perustuu siihen, että musiikin käsittely aivoissamme on laaja-alaisempaa ja enemmän sekä aivojen syviä osia että aivokuorta aktivoivaa kuin esimerkiksi puheen.

Musiikki koskettaa aivoissa useita eri osia, jotka liittyvät kuulohavaintoon sekä kognitiivisiin ja motorisiin toimintoihin, ja se sisältää mielihyvää tuovan emotionaalisen vaikutuksen.

 ”Aivoissamme ei ole yksittäistä musiikkikeskusta, musiikin kokeminen on hajautettu”, Särkämö sanoo. ”Tästä laaja-alaisuudesta on hyötyä myös kuntoutuksessa.”

”Jos on paikallinen aivovaurio tietyssä osassa verkostoa, niin musiikki voi stimuloida verkoston säilyneiden osien toimintaa ja siten auttaa kompensoimaan vaurioita ja auttamaan kuntoutumista.”

Musiikki aktivoi laajasti aivojen kokemaa mielihyvää ja palkitsevuutta.

Apuna magneettikuvaus

Tärkeä osa musiikkitutkimusta ovat nykyään aivokuvantamismenetelmät, joista erityisesti aivojen magneettikuvausta on käytetty musiikin aivomekanismien kartoittamisessa.

 ”Sillä voi tutkia musiikkiin liittyviä rakenteellisia muutoksia, kuten eri aivoalueiden tilavuutta ja niitä yhdistäviä valkean aineen radastoja sekä musiikin käsittelyyn liittyvää aivoalueiden ja verkostojen toiminnallista aktivoitumista”.

Perinteistä aivosähkökäyrääkin voidaan käyttää musiikin havainto- ja muistimekanismien tutkimisessa.

 Särkämö ryhmineen on selvittänyt päivittäisen musiikin kuuntelun vaikutusta aivoverenkiertohäiriön kuntoutuksessa. Se osoittautui hyödylliseksi, erityisesti muistin ja mielialan kannalta. Etenkin laulumusiikin kuuntelu edisti puhetoimintojen kuntoutumista.

Kuuntelu sai aivoissa aikaan kuntoutumista tukevia rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, erityisesti ohimo- ja otsalohkoilla sekä limbisillä alueilla.

Mielimusiikki on hyödyllisintä

Kuntoutuksen kannalta on merkitystä, mitä musiikkia kuuntelee. Kaikkein hyödyllisintä on oma mielimusiikki. Se tuottaa mielihyvää ja tuntuu palkitsevalta ja siihen liittyy vahvoja tunteita ja muistoja. Melodian ja rytmin monipuolisuus sekä eri musiikkielementtien kerroksellisuus ovat nekin tärkeitä aivojen laajan aktivoinnin ja myös tarkkaavuuden harjoittamisen kannalta.

 ”Muistisairailla puolestaan musiikin tuttuus ja omakohtainen merkitys ovat avainasemassa ja erityisesti lapsuudesta tai nuoruudesta kumpuavat musiikkimuistot ja tunteet usein säilyvät pitkälle dementian edetessä. Musiikin herättämät tunteet ja muistot voivat hetkellisesti palauttaa vanhan oman minuuden ja kokemusmaailman ennen sairautta”, Särkämö sanoo.

Alzheimerin tauti on aivoja rappeuttava etenevä muistisairaus. Sen hoidossa musiikista voi olla apua, erityisesti tautiin liittyvien neuropsykiatristen oireiden hoidossa, kuten ahdistuneisuuden ja masennuksen.

”Musiikki vaikuttaa tässä etenkin tunnemuistojen kautta, joiden käsittely aivojen etuotsalohkon sisäosissa on Alzheimerin taudissa mahdollista, sillä nämä alueet usein säilyvät taudin etenevässä neuropatologiassa. Tämä on hoidossa voimavara, jota voi hyödyntää tehokkaimmin juuri musiikin kautta”, Särkämö kertoo.

Musiikin kokeminen on yksilöllistä ja sama musiikki vaikuttaa ihmisiin eri tavoin.

Hyödyllinen musiikkitestamentti

Neuropsykologian apulaisprofessori Särkämö pitääkin henkilökohtaista musiikkitestamenttia erittäin toimivana ajatuksena. Se tarkoittaa itse laadittua musiikillista hoitotahtoa. Siinä voi kertoa, millainen oma musiikkitausta ja -maku on ja millainen musiikki tuntuu eri tilanteissa hyvältä, esimerkiksi mikä piristää, mikä rauhoittaa ja mikä tuo muistoja mieleen. Näin hoitokotiin päätyneelle voidaan tarjota oikeanlaista, juuri hänen mielialaansa parantavaa musiikkia.

Kiinnostus musiikin hoivakäyttöön on viime vuosina kasvanut huomattavasti. ”On mahtavaa, että monissa hoivakodeissa järjestetään yhteislaulutuokioita ja soitetaan musiikkia yhteistiloissa. Rinnalle tarvittaisiin kuitenkin myös musiikin yksilöityä käyttöä, jolloin sen emotionaalinen ja muistillinen potentiaali tulisi kunnolla hyödynnetyksi”.

Musiikin kokeminen on yksilöllistä ja sama musiikki vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. ”Siksi on erittäin suositeltavaa kirjata musiikki osaksi hoitotahtoa. On paljon vanhan ajan artisteja ja kokonaisia musiikkigenrejä, joista hoivakodin henkilökunnalla ei välttämättä ole tietoa. Tässä on iso sukupolvikuilu.”

Musiikki virittää mielentilan

 Mielimusiikki on hyväksi kuntoutuksessa, voiko kuulijan kannalta vääränlainen musiikki olla haitaksi?

 ”Riippuu, miten avoimesti siihen musiikkiin suhtautuu. Se voi herättää kiinnostusta ja saada kuuntelemaan tarkkaavaisesti. Aivojen kannalta palkitsemisjärjestelmästä on vahvat yhteydet etuotsalohkolle. Se vahvistaa motivaatiota kuunnella musiikkia. Mutta jos musiikki ei lopulta tunnu miellyttävältä, niin ei siitä välttämättä ole hyötyä eikä sitä hoidossa pidä tyrkyttää.”

Apulaisprofessori Teppo Särkämö muistuttaa, että muutamalla prosentilla terveistä ihmisistä on synnynnäisiä vaikeuksia havaita tai tuottaa musiikkia tai he eivät saa lainkaan mielihyvää musiikista. Neurologisin termein puhutaan amusiasta tai musiikillisesta anhedoniasta, jolloin musiikin käyttö hoidollisena elementtinä välttämättä ole mielekästä.

”Uskon, että kaikille löytyy taide- tai kulttuuripohjainen, mielihyvää tuova asia. Se voi olla kävely luonnossakin.”

 Kuntoutuksessa musiikin annoskoollakin on merkitystä. Aivoverenkiertohäiriöpotilailla musiikin kuuntelua on tutkimuksen mukaan oltava vähintään tunti päivässä.

”Muistisairailla musiikin kuuntelun on hyvä olla säännöllistä. Sitä voi järjestää lyhyissä pätkissä pitkin päivää, niin että se auttaa säätelemään mielialaa ja vireystilaa tilanteen mukaan. Esimerkiksi hoivakodissa ennen omaisten vierailua voi olla hyödyllistä kuunnella musiikkia, joka tuo muistoja heistä ja virittää oikean mielentilan.”

Melodinen death metal

Aivotoiminnan ja musiikin suhdetta tutkiva Teppo Särkämö sanoo, että ei ole itse aktiivinen musiikin harrastaja, ei osaa laulaa tai soittaa. ”Mutta rakastan musiikin kuuntelua.”

Ei ole huonoa musiikkia, Särkämö sanoo. Jokainen musiikki puhuttelee jotakuta.

Mielimusiikkia Särkämöllä on monenlaista, mutta erityisesti yksi puhuttelee tunnetasolla: ”Suomalainen melodinen death metal.”

Jaa artikkeli:
X
Sulje ja palaa listaan