Musiikki on vahva kasvuala: olemme mukana luovien monistettavien sisältöjen kasvusopimuksessa
Monistettavien luovien sisältöjen kasvusopimus on uudenlainen dialogi- ja yhteistyömalli julkisen sektorin ja luovien alojen yritysten välillä, jossa otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti alan eri ulottuvuudet. Kasvusopimus on myös konkreettinen toimintasuunnitelma, jossa julkinen sektori ja eri toimialojen edustajat määrittelevät yhdessä alan tulevaisuuden kasvu- ja kehitystavoitteet sekä liiketoimintamahdollisuudet.
Musiikkiala on ollut eteenpäin vievä voima kasvusopimuksessa ja musiikkialan yritykset aktiivisesti mukana kasvusopimuksen valmistelussa viime vuonna. Kasvusopimusprosessin koordinaattorina on toiminut Music X Media ja sen toimitusjohtaja Jani Jalonen.
Monistettavien sisältöjen kasvusopimuksen ytimessä ovat tekijänoikeudet ja muu aineeton pääoma. Ne mahdollistavat periaatteessa rajattoman kasvun erityisesti globaaleilla digitaalisilla markkinoilla. Monistettavien sisältöjen alueella toimii Suomessa VTT:n selvityksen mukaan yli 8.500 yritystä, joiden liikevaihto on yhteensä 7,7 miljardia euroa. Muita toimialoja monistettavien luovien sisältöjen kasvusopimuksessa ovat kirjallisuus ja peliala.
Projektissa on siis rakennettu samaan aikaan useamman luovan sisältöalan yhteisiä kasvun rakenteita, tavoitteita ja niitä edistäviä toimenpiteitä. Kokonaisuuden suunnitteluun on osallistunut satoja yrityksiä niin musiikki-, kirjallisuus- kuin pelialaltakin. Monistettaviin sisältöihin tyypillisesti kuuluva AV-ala julkaisi oman kasvusopimuksensa jo vuonna 2023.
Kasvusopimuksella kuusi päätavoitetta
Monistettavien sisältöjen alojen kasvusopimukselle on muodostettu visio, tavoitteet, tavoitteita tukevat toimenpiteet sekä alustava kasvun mittaristo. Lisäksi projektissa on hahmoteltu myös laajemmin eri luovien alojen kasvusopimuksien toimintaperiaatteita. On tärkeää, että yksittäisistä kasvusopimuksista muodostuu looginen kokonaisuus ja toiminnat täydentävät toisiaan. Tämä tarkoittaa yhteistä kasvusopimuksien tavoitteiden asettamista ja tuloksien seurantaa.
Nyt julkistettavassa monistettavien sisältöalojen kasvusopimuksen tavoitteissa nostetaan esille kuusi päätavoitetta:
- Kehitämme suomalaisten IP-oikeuksien jalostusastetta korkeammaksi ja mahdollistamme oikeuksien paremman jatkohyödyntämisen.
- Panostamme järjestelmällisesti kansainväliseen näkyvyyteen.
- Kehitämme koulutustoimijoiden ja luovan alan yritysten välistä yhteistyötä ja osaamistarpeiden tunnistamista.
- Luomme uusia alustoja toimijoiden kohtaamiselle, dialogille ja toimialarajat ylittävälle yhteistyölle.
- Muodostamme kasvulle KPI-mittarit (Key Performance Indicators) ja asetamme kasvun vertailuluvut (delta).
- Seuraamme ja mittaamme tuloksia.
Kaikkien tavoitteiden osalta tärkeintä on toimialojen halu kehittää yhteistyötä, tarjota yrityksille ja eri toimijoille tilaisuuksia ja alustoja kohtaamisille sekä mahdollisuus investoida yhteiseen innovaatiokehitykseen toimialarajat ylittävillä projekteilla.
Aineeton pääoma kasvuun yhteistyön avulla
Tavoitteena on, että Suomesta kasvaa luovan teollisuuden osalta aineettoman pääoman jatkojalostaja, ei raaka-ainetalous. Tämä tarkoittaa esimerkiksi laajempaa immateriaalioikeuksien omistusta suomalaisissa luovan teollisuuden yrityksissä. Näin pystymme hyödyntämään oikeuksien käyttöä laajemmin ja pidempään kuin yksittäisenä projektina ja sen tuotantona.
Kun maailma on siirtymässä yhä kiihtyvämmin savupiipputeollisuudesta elämyksien, kokemusten ja aineettomien hyödykkeiden arvoon perustuvaan talouteen, tämä siirtymä tulee olemaan Suomen tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta kriittisen tärkeä tavoite.
Aineettoman pääoman hyödyntämisessä on paljon potentiaalia. Muun muassa Etlan tuoreen tutkimuksen mukaan Ruotsi saa merkittävästi Suomea enemmän irti aineettomiin oikeuksiin liittyvistä innovaatioista. Ruotsissa on Suomeen verrattuna nelinkertainen aineeton pääomakanta ja Etla vertaa Suomea aineettomien pääomien hyödyntämisessä “surkimukseksi” Ruotsiin verrattuna.
