Musiikista elinvoimaa kuntiin – Musiikkialan vaalipaneeli toi esiin kuntien toiminnan tärkeyden ruohonjuuritasolla 

Musiikkialan kunta- ja aluevaalipaneeli keräsi sunnuntaina 23.3. Musiikkitalolle puolueiden kärkikaartin keskustelemaan musiikin merkityksestä kuntien elinvoimaisuuden ja kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta. Musiikkikasvatus sai paneelissa paljon huomiota mutta myös musiikin merkitys elinkeinopolitiikassa ja hoivatoiminnassa tunnistettiin.  

Paneelin juonsi toimittaja Maria Veitola, ja keskustelijoina olivat opetusministeri Anders Adlercreutz (rkp), kansanedustajat Atte Harjanne (vihr.), Veronika Honkasalo (vas.), Hilkka Kemppi (kesk.), Nasima Razmyar (sdp) sekä tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok). 

Samana päivänä Musiikkitalolla järjestettiin myös soitinpolku ja muskaripäivä, joten tunnelma oli vilkas ja talo täynnä perheitä. Paneelin alussa tunnelmaa nostatti lastenmusiikkiyhtye Mimmit, jonka oikukas mimmipussi ei kylläkään antanut nykypolitiikalle mairittelevia arvioita.  

Musiikki luo kuntaan vetovoimaa 

Keskustelu käynnistyi kaupunkipolitiikasta ja kulttuuritapahtumien merkityksestä alueelliselle elinvoimalle. Panelistit nostivat esiin esimerkkejä suomalaisista kulttuuritapahtumista ja niiden vaikutuksista kuntabrändiin ja identiteettiin. Moni tapahtuma tuotetaan paikallisten aktiivisten toimijoiden voimin.  

”Sodankylä on elokuva, Lieksa vaskiviikot, Kuhmo kamarimusiikki… Mehän ajatellaan, että ne ovat itsestäänselvyyksiä. Tällaista kunnan yhteiseen tekemiseen perustuvaa tapahtumakulttuuria ei ole missään muualla!” ylisti Anders Adlercreutz suomalaista yhteen hiileen puhaltamista.  

Helsinkiläinen Atte Harjanne puolestaan korosti tilakysymyksen merkitystä erityisesti pääkaupunkiseudulla: ”Meillä kyse on paljon juuri tiloista. Tarvittaisiin suurempi kaupunkistrateginen linjaus sen varmistamiseksi, että meillä on kaikenkokoisia tiloja kaikenlaisille musiikkialan toimijoille.”  

Myös Veronika Honkasalo nosti esiin pienten keikkapaikkojen merkityksen erityisesti musiikin monimuotoisuudelle. Myös ison skaalan paikkoja tarvitaan, muistutti Nasima Razmyar ja nosti esimerkiksi olympiastadionin remontin. ”Toki perusparantaminen maksoi – mutta kun laskee kaikki aluetaloudelliset vaikutukset, joita suuret musiikkitapahtumat ovat tuoneet, on selvää, että investointi oli erittäin kannattava!”  

Musiikkia kaikille – saavutettavuuden haasteet 

Yksi paneelin keskeisistä teemoista oli musiikkikasvatuksen saavutettavuus ja sen varmistaminen eri väestöryhmille. Ministeri Talvitie korosti koulujen ja harrastamisen mallin tärkeyttä: ”Suomen harrastamisen mallia tulee jatkaa. On nähty, että kun harrastamista voi tehdä koulun yhteydessä, se madaltaa harrastamisen kynnystä.” 

Kun panelisteilta kysyttiin vihreillä ja punaisilla korteilla, pitäisikö harrastamisen Suomen malli ulottaa kaikkialle Suomeen, vihreät kortit nousivat johdonmukaisesti kaikilta. Koulujen ja laadukkaan musiikkiopetuksen rooli nousi paneelissa muutenkin esiin. 

”Taiteen perusopetus on maailmanlaajuisesti uniikki konsepti. Kuntien on varmistettava, että oma musiikkiopisto on kestävällä pohjalla ja että siellä lapset viihtyvät. Se on ihan keskeinen tehtävä,” muistutti Anders Adlercreutz. 

Useamman panelistin mielestä musiikkikasvatusta voitaisiin tuoda vielä enemmänkin osaksi päiväkoteja ja koulupolkua. Atte Harjanne haastoi: ”Rahasta se on kiinni. Että resursoidaan riittävästi koulujen musiikin opetusta ja tiloja harrastamiseen. Myös painotettua musiikinopetusta täytyy kehittää niin, että siitä ei tule erottavaa tai valikoivaa vaan aidosti kaikille mahdollinen juttu. ” 

Nasima Razmyar puolestaan korosti tarvetta puuttua eriarvoistumiskehitykseen. Myös mahdollisuus harrastaa ja nauttia musiikista on tutkitusti hyvin periytyvää, eivätkä mahdollisuudet ole samat kaikille. ”Meidän yhteiskuntamme on edelleen hyvin suomalaisille rakennettu. Jakautumista tulee pyrkiä systemaattisesti ehkäisemään myös harrastamisen tasolla.” 

Paitsi osaksi koulua, musiikki haluttiin sitoa myös osaksi hoivatyötä ja eri ikäryhmien hyvinvointia. Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että musiikilla on tärkeä rooli hoivalaitoksissa ja senioripalveluissa. Hilkka Kemppi nosti esiin huolen kulttuuripalveluiden karsimisesta vanhustenhoidossa:  

”Hallituksen pitäisi päättää, onko ikäihmisillä oikeus kulttuuritoimintaan vai ei. Jos on, pitäisi tunnistaa, että tällä hetkellä toimintaa ajetaan alas. Me menemme yhteiskunnassa nyt väärään suuntaan!” 

Kannattaako panostus musiikkikulttuuriin? 

Paneelissa käsiteltiin myös kuntien taloutta ja sitä, kuinka paljon kulttuuriin voidaan panostaa kiristyvässä taloustilanteessa. Koska kulttuuripalvelut eivät pääsääntöisesti ole lakisääteisiä, niistä leikataan herkästi ensimmäisenä. Moni panelisti piti tätä vääränä ja lyhytjännitteisenä politiikkana.  

Atte Harjanteen mukaan luovan alan merkitystä ei ylipäätään vielä ymmärretä Suomen elinkeinopolitiikassa.  

”Vaikka en ole innoissani kuntaveron nostosta, niin kyllä tähän kannattaa panostaa. Nyt ollaan valitettavasti tilanteessa, jossa esimerkiksi Helsingin on pakko kompensoida valtion massiivisia kulttuurileikkauksia,” totesi Atte Harjanne. 

Panelistit pohtivat, kuinka kunnat voivat tukea luovia aloja ja edistää niiden kasvua. Helsinkiläinen Veronika Honkasalo korosti, että musiikkiala ei ole yhteiskunnasta erillinen saareke vaan esimerkiksi pienituloisiin pätkätyöläisiin kohdistetut toimet näkyvät myös musiikkialalla.  

”Täytyy pitää huolta, että kulttuurialojen työntekijöillä on hyvät edellytykset tehdä työtään.” 

Oululainen ministeri Talvitie nosti esiin korkean osaamisen ja kannusti kuntia kumppanuuksiin elinkeinoelämän kanssa. ”Parhaat edellytykset tulee siitä, että mukaan tulee myös elinkeinoelämä ja löydetään yhteinen sävel, jossa on mukana yrittäjät, kaupunki ja kulttuurialan toimijat.” 

Hilkka Kemppi ehdotti kulttuurialalle uusia kuntatason kasvusopimuksia ja muita innovaatioita: ”Kunnan palkkalistoilla voi olla taiteilijoita, jotka tekevät yhteistyöhankkeita ja kehittävät kulttuuritoimintaa eri tahojen kanssa.  Silloin syntyy pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta.” 

Paneelikeskustelu osoitti, että kuntien rooli kulttuuritoiminnan mahdollistajana on keskeinen, ja panostukset musiikkiin ja luoviin aloihin voivat luoda merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että kulttuuri ei ole vain menoerä, vaan se voi toimia myös investointina alueiden elinvoimaisuuteen, hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen. Kuntatasolla ratkaistaan erityisesti se, kuinka saavutettavaa musiikkikulttuuri on kaikille suomalaisille.  

>> Katso tilaisuuden tallenne Yle Areenasta

Teksti: Vappu Aura
Kuvat: Sari Aalto-Setälä (kuva 1), Vappu Aura (kuva 2)