Yleinen
Tuoreimmat julkaisut
Musiikkiala.fi on ehdolla Vuoden musiikkimediaksi Industry Awardsissa
Musiikkiala.fi on nimetty ehdokkaaksi Music x Median Industry Awards -gaalan Vuoden musiikkimedia -kategoriassa. Ehdokkaat valittiin kesällä 2026 toteutetun avoimen ehdotusvaiheen sekä musiikkialan ammattilaisista koostuvan Industry Awards -raadin arvioinnin perusteella. Voittajat julkistetaan 2.10. Tampereella.
Musiikkikoulutuksen kehittämistyön tulokset ja uusi vaihe esillä syyskuun seminaarissa
Suomen konservatorioliitto ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemia järjestävät syyskuussa seminaarin, jossa esitellään Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hankkeen tuloksia ja musiikkikoulutuksen tulevaisuuden suuntia. Helsingin Musiikkitalolla järjestettävässä tilaisuudessa esitellään hankkeen ensimmäisen vaiheen keskeisiä oppeja ja toimintamalleja sekä suunnataan katse kohti uutta kolmivuotista jatkohanketta.
Musiikkialan toimijoilta pyydetään vastauksia kyselyyn: miten päättäjien tulisi kehittää musiikkialaa?
Rytmi-instituutti kerää parhaillaan vastauksia kyselyyn, jonka tavoitteena on koota näkemyksiä suomalaisen musiikkialan kehittämisestä. Vastauksia hyödynnetään laadittaessa musiikkialaa koskevia linjauksia päättäjien päätöksenteon tueksi. Kysely toteutetaan osana Euroopan unionin osarahoittamaa Klusteri-hanketta. Kyselyyn voi vastata 31.8. saakka.
Aizhan Sultanille Vimma-palkinto – tunnustus työlle yhdenvertaisemman musiikkialan puolesta
Muusikko Aizhan Sultan on saanut vuoden 2026 vammaiskulttuuripalkinto Vimman. Palkinto jaetaan vuosittain taiteen tekijälle, joka on tuonut vammaisuuteen ja toimintarajoitteisiin liittyviä kysymyksiä yhteiskunnalliseen keskusteluun taiteellisesti korkeatasoisella tavalla.
Music Talks -tilaisuudessa keskusteltiin kulttuurin merkityksestä Suomen tulevaisuudelle
Perjantaina 14.8. pidettiin Musiikkiala-verkoston ja Taideyliopiston järjestämä Music Talks -keskustelutilaisuus, jossa käytiin kaksi paneelikeskustelua. Niissä käsiteltiin muun muassa luovaa taloutta, taiteen arvon määrittämisen vaikeutta sekä taiteen jatkuvaa tarvetta todistaa hyödyllisyytensä. Suuren roolin keskustelussa sai myös julkisen tuen merkitys tulevien ammattilaisten mahdollistajana.
Uusien tuulien vuosi: musiikkialan keskeiset organisaatiot uudistivat johtoa
Vuoden 2026 aikana suomalaisen musiikkialan keskeisissä organisaatioissa on nähty useita merkittäviä nimityksiä. Elokuussa Tommi Saarikivi aloittaa Muusikkojen liiton toiminnanjohtajana ja Mirkka Kivilehto Musiikin edistämissäätiön toimitusjohtajana. Aiemmin tänä vuonna Sari Aalto-Setälä aloitti Music Finlandin toiminnanjohtajana ja Riku Lievonen siirtyi Gramexin viestintä- ja yhteiskuntasuhteiden johtajaksi.
Gramexin kampanjassa ja videosarjassa pohditaan musiikin arvoa ja tuodaan esiin työtä kappaleiden takaa
Musiikin arvo -kampanjassa tutkiskellaan musiikin arvon eri ulottuvuuksia ja tuodaan esiin tekijöiden konkreettista työtä ja sen eri vaiheita. Kampanja alkoi vuonna 2025, kun rap-duo JVG teki projektia varten uuden kappaleen, joka julkaistiin ainoastaan yhtenä vinyylisinglenä ja myytiin musiikin arvoa parhaiten perustelevan tarjouskilpailun kautta. Kesällä 2026 kampanja saa jatkoa uuden Musiikin arvo -videosarjan muodossa, jossa seurataan artistien arkea studioissa ja luovissa prosesseissa.
Lisää julkaisuja
Musiikkialan arvo pysyi 1,4 miljardissa – ydinsektorien kasvu taittui
Suomen musiikkialan kokonaisarvo oli vuonna 2025 edelleen noin 1,4 miljardia euroa, kertoo Music Finlandin tuore Musiikkialan talous Suomessa 2025 -raportti. Pitkän kasvuvaiheen jälkeen musiikkialan arvo kuitenkin laski 1,6 prosenttia edellisvuodesta.
Kotimaisen musiikin osuus vuonna 2025 Suomessa soitetusta musiikista laski
Teoston vuoden 2025 tilastojen mukaan noin 25 prosenttia kaikesta Suomessa esitetystä musiikista oli kotimaista. Kotimaisuusaste laski jopa kahdeksalla prosenttiyksiköllä edellisvuodesta (2024: 33 %). Laskun tilastollisena syynä on erityisesti kotimaisen musiikin käytön vähentyminen taustamusiikkina.
Sinfoniaorkestereiden vuoden 2025 ohjelmistoista yhdeksän prosenttia suomalaista nykymusiikkia
Suomen Säveltäjät ry:n ja Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n keräämien tilastojen mukaan suomalaisten orkestereiden konserteissaan esittämistä teoksista 19 prosenttia oli nykytaidemusiikkia vuonna 2025. Suomalaisen nykymusiikin osuus esitetyistä teoksista oli yhdeksän prosenttia. Molemmissa luvuissa on hieman laskua verrattuna vuoteen 2024.
Kesäfestivaalien määrä pysyy yhä korkeana, mutta taloushaasteet ja kilpailu näkyvät kentällä
Elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFINin mukaan Suomen festivaalikenttä säilyy tänäkin vuonna vilkkaana, mutta samalla elävän musiikin alaa haastavat kiristynyt kilpailu, kasvaneet kustannukset ja yleinen taloudellinen epävarmuus.
Orkesterimusiikki tavoitti mittavan yleisön – leikkaukset heikensivät alueellista saavutettavuutta ja työllisyyttä
Suomalaiset orkesterit tavoittivat viime vuonna 3,1 miljoonaa kuulijaa. Luku pitää sisällään konserttisalien lisäksi myös verkkokonsertit, jotka keräsivät aiempaa vuotta suuremman yleisön. Kulttuurileikkaukset vaikuttivat toiminnan monipuolisuuteen, alueelliseen saatavuuteen sekä työllisyyteen.
Teoston kulttuurisäätiö jakoi tukia: 473 900 euroa musiikin tekijöille ja hankkeille
Teoston kulttuurisäätiön kevään 2026 apurahat ja tuet myönnettiin tällä viikolla. Musiikin luoville tekijöille jaettiin 336 900 euroa ja alan hankkeita rahoitettiin 137 000 eurolla. Säätiö vastaanotti yhteensä 564 hakemusta ja apurahoja myönnettiin 20 hakijalle. Päätökset tuista teki Teoston kulttuurisäätiön hallitus.
Yhdenvertainen musiikkiala 2040 -visiossa tavoitellaan itsesäätelevää toimielintä vastauksena rakenteellisiin haasteisiin
Yhdenvertainen musiikkiala 2040 -tapahtumassa alan toimijat esittelivät yhdenvertaisuustoimenpiteitä ohjaavan vision sekä muutospolkuja. Raportin merkittävin yksittäinen ratkaisu on alan itsesäätelevän toimielimen perustaminen.
Musiikkiala julkaisi yhteiset tavoitteet vaalikaudelle 2027–2031
Kattava joukko merkittävimpiä suomalaisen musiikkialan toimijoita ja organisaatioita julkaisivat tänään yhteiset tavoitteet seuraavalle vaalikaudelle 2027–2031. Tavoitteissa keskitytään mm. kulttuurirahoitukseen, kulttuurihyvinvointiin ja alueelliseen saavutettavuuteen, nuorten ja lasten musiikkikoulutukseen, tekijänoikeuksiin ja tekoälyyn, markkinan kasvuun ja vientiin sekä sosiaaliturvaan ja työehtoihin.
Ammattikorkeakoulun hanke kutsuu esittävän taiteen ammattilaisia kehittämään uusia omarahoitusmalleja
Humanistisen ammattikorkeakoulun Kasvuliikkeitä-hanke etsii uusia näkökulmia esittävän taiteen myyntiin, tulovirtoihin ja omarahoitukseen. Hankkeessa toteutetaan kokeilupilotteja, joiden tulokset koostetaan konkreettiseksi myynnin malliksi taidekentän vapaaseen käyttöön. Pilotteihin on avoin haku syksyllä 2026 ja info-tilaisuus asiasta järjestetään toukokuussa.
Musiikintekijöiden rahasto jakoi apurahoja
Musiikintekijöiden rahasto jakoi vuoden 2026 ensimmäisellä hakukierroksella apurahavaroja yhteensä 107 690 euroa ja ne jaettiin kokonaisuudessaan yhteensä 66 hakijalle. Valtaosa apurahavaroista jaettiin työskentelyapurahoina, joita myönnettiin 41 kpl yhteensä 63 500 euron arvosta. Varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten kopiointikorvauksista.
Taiteen ja kulttuurin barometri: musiikkialan taiteilijat työskentelevät ulkomailla muita taiteenaloja useammin
Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen vuosittain julkaisema Taiteen ja kulttuurin barometri keskittyy tänä vuonna taiteilijoiden kansainväliseen toimintaan. Aktiivisimpia ulkomailla työskentelijöitä olivat kyselyn perusteella musiikkialan taiteilijat. Kansainvälinen toiminta nähdään taiteilijoiden keskuudessa sekä mahdollisuutena että osin välttämättömyytenä.
Tutkimus: taustamusiikki parantaa asiakaskokemusta yrityksissä ja tukee hoivaa hyvinvointialueilla
Teoston tuoreessa yritysten taustamusiikkitutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa laajasti myös kuntien, hyvinvointialueiden ja seurakuntien musiikinkäyttöä. Kyselyn perusteella musiikilla on merkittävä rooli paitsi yritysten asiakaskokemuksessa myös hyvinvoinnin, hoivan, kasvatuksen ja yhteisöllisyyden tukena. Yleisin taustamusiikin lähde on yhä radio.