Tekoäly musiikkialan ammattilaisten käytössä

Suomalaisista musiikin tekijöistä: 

• 47 % on käyttänyt tekoälyä yleisesti musiikkiin liittyen 
• 35 % on käyttänyt tekoälyteknologioita musiikin tekemisessä 
• 27 % on käyttänyt tekoälyteknologioita muissa asioissa musiikkiin liittyen 
• 28 % suhtautuu myönteisesti tekoälyn hyödyntämiseen musiikissa 
• 14 % ajattelee, että tekoälyn mahdollisuudet ylittävät ristkit 
• 93 % on sitä mieltä, että tekoälyn käyttöön tarvitaan sääntelyä ja selkeät pelisäännöt 
• 94 % on sitä mieltä, että tekijänoikeuksien haltijoilta on pyydettävä lupa, kun heidän teoksillaan koulutetaan tekoälypalveluita 

Teoston tammikuussa 2025 julkaistun tekoälykyselyn mukaan suomalaiset musiikin tekijät käyttävät tekoälyä enemmän kuin kollegansa  Ranskassa ja Saksassa. Kaikista suomalaisista musiikkialalla työskentelevistä 47 prosenttia on käyttänyt tekoälyä, kun luku Euroopassa on 35 prosenttia. 

Varsinkin vanhemmissa ikäryhmissä suomalaiset vastaajat ovat eurooppalaisia kollegojaan selvästi aktiivisempia. 45–54-vuotiaista tekoälyä oli jollain tavalla käyttänyt 51 prosenttia vastaajista, yli 55-vuotiaistakin 35 prosenttia. Vastaavat kansainväliset luvut ovat 39 ja 25 prosenttia. 

Tekoälyä käytetään muun muassa melodioiden, harmonioiden ja rytmien luomiseen, inspiraation lähteenä ja ideoinnin apuna, laululyriikoiden luomisessa, uusien äänimaailmojen ja efektin tuottamisessa sekä kappaleiden äänenlaadun viimeistelyyn. Varsinaisen luomistyön lisäksi tekoälyä käytetään usein musiikin markkinoinnissa. 

Nuoret suhtautuvat kielteisimmin 

Samalla kun tekoälyn käyttö on lisääntynyt, on musiikkialalla työskentelevien perusasenne sitä kohtaan muuttunut kielteisemmäksi. Kun vuoden 2023 tutkimuksessa jopa 43 prosenttia vastaajista suhtautui joko myönteisesti tai erittäin myönteisesti tekoälyn hyödyntämiseen musiikissa, putosi osuus nyt 28 prosenttiin. Kielteisimpiä olivat alle 35-vuotiaat, joista jopa 75 prosenttia suhtautui tekoälyn käyttöön musiikissa negatiivisesti. 

Yli puolet vastaajista piti tekoälyn riskejä mahdollisuuksia suurempina, kun vain 14 prosentin mielestä mahdollisuudet ylittävät riskit. Suomalaisten asennoituminen tekoälyyn on kuitenkin eurooppalaisia kollegoita myönteisempää: Ranskassa ja Saksassa tehdyssä tutkimuksessa jopa 64 prosenttia piti riskejä suurempina kuin mahdollisuuksia. 

Musiikkialan toimijat toivovat sääntelyä tekoälymarkkinoille 

Suomalaiset musiikkialan toimijat ovat yksimielisiä siitä, että tekoälymarkkinoille tarvitaan sääntelyä. 93 prosenttia haluaa päättäjien kiinnittävän enemmän huomiota tekoälyn ja tekijänoikeuksien haasteisiin ja asettavan selkeät pelisäännöt tekoälyn käytölle. 

94 prosenttia vastaajista katsoo, että tekijänoikeuksien haltijoilta on pyydettävä lupa, kun heidän teoksiaan käytetään tekoälypalveluiden lähteenä. Miltei yhtä moni katsoi myös, että tekoälypalveluiden tulisi maksaa tekijöille kohtuullinen korvaus, kun ne hyödyntävät ihmisten tekemää musiikkia. Tekoäly-yrityksiltä vaadittiin myös läpinäkyvyyttä toiminnassaan ja tarkkaa raportointia aineistojen käytöstä. 

Yli puolet suomalaisista huolissaan ihmistekijöiden tulevasta toimeentulosta 

Teosto tutki yhdessä IFPI – Musiikkituottajat ry:n kanssa myös yleisesti suomalaisten suhtautumista tekoälymusiikkiin Musiikinkuuntelu Suomessa 2023 -tutkimuksessaan. Vuonna 2023 käsitys koneiden luoman musiikin osuuden kasvusta tulevaisuudessa jakaantui: 37 prosenttia suomalaisista ei uskonut kasvuun, mutta jopa 30 prosenttia uskoi tekoälymusiikin lisääntyvän. 64 prosenttia kaikenikäisistä ja 46 prosenttia 13–25-vuotiaista kuitenkin ajatteli, että oikeaa musiikkia on vain oikeiden ihmisten tekemä ja esittämä musiikki.  

Yli puolet kaikista vastaajista oli huolissaan ihmistekijöiden tulevasta toimeentulosta tekoälyn vuoksi. Instrumentin soittamista harrastavista kuitenkin jopa 40 prosenttia on kiinnostunut mahdollisuudesta muokata musiikkia tekoälyn avulla. 

Lue koko julkaisu: https://www.teosto.fi/wp-content/uploads/2025/01/Tekoaly_musiikkialalla_2025_TUTKIMUSRAPORTTI.pdf