Tutkimusten mukaan oikein valittu musiikki saa asiakkaat viihtymään pitempään sekä kuluttamaan enemmän rahaa. Ei ole sama, mitä musiikkia soitetaan. Parhaiten vaikuttaa yrityksen brändiin istuva musiikki, jonka asiakkaat tunnistavat. Tuttujen artistien musiikki herättää muistoja ja tunteita.
Musiikki lisää myyntiä
Musiikki tekee tunnetusti hyvää. Tutkimusten mukaan se tekee hyvää myös yrittäjän kassavirralle. Oikein valittu musiikki lisää myyntiä. 1970-luvulla tätä tutkittiin haastattelututkimuksilla. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa (Burleson, 1979) 70 prosenttia asiakkaista kertoi suosivansa liikkeitä, joissa on taustamusiikkia ja 63 prosenttia sanoi todennäköisesti ostavansa niissä enemmän.
Sittemmin asiaa on tutkittu myös myyntituloksia vertailemalla. Ruotsissa vuonna 2017 tehty tutkimus osoitti, että oikein valittu musiikki lisäsi myyntiä 4,8 prosentilla (Daunfeldt, HUIResearch ja Sound Track Your Brand, 2017).
Taustamusiikin positiivinen vaikutus näyttäytyy erityisen vahvasti, kun asiakas tunnistaa ja pitää soitetusta musiikista (Garlin & Owen 2006; Grewal et al., 2003).
Kun ruotsalaisessa kuluttajaelektroniikka-liikkeessä soi joulukuussa joulumusiikkia, asiakkaat viipyivät kaupassa keskimäärin kahdeksan minuuttia kauemmin ja kuluttivat 910 kruunua enemmän verrattuna siihen, kun kaupassa ei ollut taustamusiikkia (Andersson, 2012).
Sisusta oikealla musiikilla
Musiikki on vahva sisustamisen väline. Sillä on helppo luoda liikkeeseen tai asiakastilaan haluttu tunnelma. Musiikilla sisustamisen idea syntyi jo 1970-luvulla. Philip Kotler julkaisi uraa uurtavan analyysinsä, jonka mukaan liikkeen tunnelma – äänimaailmasta sisustukseen ja tuoksuihin – on kokonaisuus, joka vaikuttaa kuluttajan viihtymiseen ja käytökseen (Atmosphere as a Marketing Tool, Journal of Retailing 49, 1973).
Liikkeen tunnelma syntyy kokonaisuudesta. Se kannattaa ajatella huolella, asiakkaan musiikkimakua ajatellen ja omaa brändiä tukien. Oikein valittu tuttu musiikki herättää muistoja ja vetoaa tunteisiin.
Spangenber, Grohman & Sprott (2005) havaitsivat tärkeäksi elementtien yhteensopivuuden: kun jouluista musiikkia käytettiin jouluisen hajusteen kanssa, asiakkaiden arviot myymälästä olivat kaikkein
suotuisimmat.
Musiikin vaikutus näyttäytyy erityisen vahvasti, kun asiakas tunnistaa ja pitää soitetusta musiikista (Garlin & Owen 2006; Grewal et al., 2003). Parhaiten vaikuttaa siis suunniteltua brändiä ja tunnelmaa vahvistava musiikki, jonka asiakkaat tunnistavat.
Asiakas viihtyy paremmin ja pitempään
Musiikilla voi luoda erilaisia tunnelmia. Sillä voi vaikuttaa muun muassa siihen, miten pitkään asiakas viipyy liikkeessä tai siihen, minkä ikäisten asiakkaiden paikaksi kauppa tai ravintola mielletään.
Ronald E. Milliman teki 1980-luvulla yhdeksän viikkoa kestävän tutkimuksen supermarketissa. Se osoitti, että rauhallinen taustamusiikki sai asiakkaat viipymään kaupassa pitempään ja käyttämään enemmän rahaa. Hiljainen ympäristö ja nopeatempoinen musiikki vaikuttivat päinvastaiseen suuntaan.
Myös Yalch & Spangenbergin (Washington University, 2000) tutkimus osoitti, että taustamusiikin tyyppi vaikuttaa siihen, kauanko asiakas viipyy liikkeessä ja miten pitkäksi hän oleskelunsa kokee.
Ostoskeskuksessa tehdyn tutkimuksen mukaan taustamusiikki vaikutti mm. asiakkaiden mielihyvään ja innostukseen, jotka taas vaikuttivat ostohalukkuuteen (El Sayed, Farrag & Belk, 2003).
Nuoret kuluttajat haluavat kuulla nuorten musiikkia. Yalch & Spangenbergin (1988) tutkimuksessa nuoret asiakkaat raportoivat käyttäneensä enemmän rahaa taustamusiikin soidessa.
Vaikuttaa ostopäätöksiin
Musiikki vaikuttaa tutkimusten mukaan sekä asiakkaiden tunnelmaan että ostokäyttäytymiseen. Kun musiikki tukee haluttua brändiä, se lisää ja ohjaa myyntiä.
Areni & Kim (1993) totesivat tutkimuksessaan, että klassista musiikkia soitettaessa ihmiset valitsivat kalliimpia viinilaatuja.
Toisessa tutkimuksessa ranskalainen musiikki lisäsi ranskalaisten viinien ja saksalainen musiikki saksalaisten viinien menekkiä. Kun asiakkaita haastateltiin jälkikäteen, kävi ilmi, että asiakkaat eivät tiedostaneet musiikin vaikutusta ostopäätökseensä, vaan se oli tiedostamatonta (Adrian North & David Hargreaves, 1999.)
Myös siitä on paljon tutkimuksia, että musiikki saa asiakkaat ostamaan enemmän. Kun ruotsalaisessa kuluttajaelektroniikka-liikkeessä soi joulukuussa joulumusiikkia, asiakkaat viipyivät kaupassa keskimäärin kahdeksan minuuttia kauemmin ja kuluttivat 910 kruunua enemmän verrattuna siihen, kun kaupassa ei ollut taustamusiikkia (Andersson, 2012).
Tutkimuksia verkossa
- Jäätmaa, Jaakko: Taustamusiikki markkinoinnin työvälineenä suomalaisissa tavarataloissa. Pro gradu : Helsingin yliopisto, Musiikkitiede, 2007
- Tohtori Teppo Särkämö, väitöskirjatiedote: Musiikin kuuntelu edistää aivojen toipumista
- Ranta, Anni: Kuluttamisen soivat kulissit – liiketilan äänellinen rakentuminen. Pro gradu : Tampereen yliopisto, Musiikintutkimuksen laitos, 2006